No jo taas yksi tollo tuijottaa minua olohuoneen ikkunan läpi.
Ponkaisen sohvalta pystyyn ja ryntään takapihan ovelle karjumaan. Tollo säikähtää, kavahtaa parin metrin päähän ja levittää takajalkansa. Alkaa armoton lorina, joka kestää. Kiitos taas tästäkin vähästä.
Tykkään uuden kotini takapihasta ja sen takaa aukeavasta maisemasta. Talo on vanhalla niityllä, jonka reunalla on pieni puro.