Suomenlahdella koettiin kesällä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat, ja poikkeuksellisen runsaasti sinilevää saattaa olla luvassa myös ensi vuonna. Arvio perustuu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan tuloksiin.
Pahimmillaan levälautat kattoivat kuluneena kesänä lähes koko merialueen.
– Tilanne ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella, Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo tiedotteessa.
Syken mukaan koko Suomenlahdella vesi on nyt voimakkaasti kerrostunutta ja lahden itäosiin asti on kulkeutunut suolaista ja vähähappista vettä. Loppusyksyn tuulisuudesta ja tulevan talven jäätilanteesta riippuu, kuinka suuri osuus fosforista päätyy pintakerrokseen. Tällä puolestaan on ratkaiseva merkitys ensi kesän sinileväkukintariskille.
Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen, Syke ennakoi. Lisäksi yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita. Päästövähennyksille on edelleen tarvetta koko Itämeren valuma-alueella, ja pääaltaan tilan kehityksellä on ratkaiseva vaikutus Suomenlahden tilanteeseen, Syke arvioi.
– Sekä Arandan matkan tulokset että muut seurantatutkimukset kertovat selkeästi, että Itämeren tilan parantaminen vaatii edelleen nopeita toimia, sanoo Syken pääjohtaja Lea Kauppi tiedotteessa.
Syke etsii Arandalle myös muita käyttäjiä
Tutkimusalus Aranda pääsi elokuussa valmistuneen peruskorjauksen jälkeen ensimmäiselle seurantamatkalleen vasta syyskuussa, Kauppi kertoo STT:lle.
Arandaa ovat Suomessa käyttäneet myös esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Lisäksi Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti on vuokrannut laivaa käyttöönsä viime vuosina, Kauppi sanoo.
Syken tavoitteena on laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä sekä etsiä uutta rahoitusta. Rahoitusongelma ei Kaupin mukaan ole akuutti, vaan tarkoituksena on varmistaa käyttörahojen riittävyys pidemmällä aikavälillä.
Arandan käytöstä on alustavasti keskusteltu esimerkiksi Baltian maiden kanssa. Lisäksi ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan suomalaisen laivakapasiteetin käyttöä arktisella alueella, Kauppi kertoo.
Vuonna 2016 Aranda oli Syken käytössä 67 päivää, kun yhteensä aluksella oli käyttöpäiviä 195. Viime vuonna Aranda oli lähes puolet vuodesta peruskorjauksen takia telakalla.