Kolumni

Toivottovasti Boris saa tukkansa kuntoon

-

Brexit eli Britannian ero Euroopan unionista on mediassa esillä jatkuvalla syötöllä. Sen uutisointiin on hieman puutunutkin. Välillä keskityn vain tarkistamaan, että onhan pääministeri Boris Johnsonin tukka varmasti tavanomaisen sekaisin.

Hän ei ilmeisesti kampaa tukkaansa koskaan, koska jokaisessa kuvassa hänen valkoiset hiuksensa ovat yhtä sekaisin. Jostain netin syövereistä luin joskus uutisen, jossa väitettiin Johnsonin tahallaan sekoittavan tukkansa ennen julkista esiintymistä. No tuskin niin on asia kuitenkaan.

En tiedä pitäisi arvioida hänen tukkansa pörröisyyden määrästä jotain Brexit-neuvottelujen etenemisestä. Voisiko olla niin, että mitä pörröisempi hänen tukkansa on, sitä sekavammat ovat neuvottelut. Erään keskieurooppalaisen maan johtajan silmäpussien koosta voi vitsin mukaan ennustaa Euroopan talouden näkymät, niin voisiko Boriksen tukan sekaisuuden taso kertoa myös jotain.

Britannian vuoden 2016 kesän kansanäänestyksessä enemmistö kannatti irtaantumista EU:sta. Sen jälkeen Brexitin vaikutuksia esimerkiksi Suomen Britannian vientiin on pohdittu, koska sillä on iso merkitys Suomelle.

Hän kertoi, että britit eivät tunne olevansa eurooppalaisia vaan omaa porukkaansa ja amerikkalaisten pikkuserkkuja, jotka asuvat omalla saarellaan.

Kävin englannin kielen kurssilla Yorkissa kymmenisen vuotta sitten. Siellä paikallinen nuori brittimies oli yksi opettajistamme. Hän oli lukenut paljon ja tiesi paljon Suomen historiastakin. Hän kertoi, että britit eivät tunne olevansa eurooppalaisia vaan omaa porukkaansa ja amerikkalaisten pikkuserkkuja, jotka asuvat omalla saarellaan.

Tämä keskustelu muistui mieleeni, kun Brexit-keskustelut aikoinaan alkoivat. Ehkä tästä erilaisuuden tunteesta juontuu alunperin myös brittien kova halu erota EU:sta.

Brittiläinen imperiumi oli aikoinaan maailman historian suurin. Ehkä maan kansalaisten tietynlainen ylpeys kumpuaa sieltä edelleen. Toki merkittävä maa Britannia on edelleen taloudellisessa ja sotilaallisessa mielessä.

Kielikurssimme opettaja oli reilu parikymppinen opiskelija, mutta hänellä oli ikäänsä nähden harvinaisen hyvä yleissivistys. Hän tunsi erittäin hyvin esimerkiksi Suomen viime sotien tapahtumat. Talvisodasta hän muistaakseni eniten puhui.

Saamelaisistakin hän tiesi paljon. ”Sami people” teki sitä ja tätä, hän kertoi minulle kovalla vauhdilla monena päivänä, kun kerroin asuvani Lapissa. Hänen tietämyksensä Suomesta hämmensi aika lailla meitä kurssilaisia.

Toivottavasti Brexit-jännitysnäytelmä alkaa pikkuhiljaa selvitä ja Boris kammata tukkansa.