Tois­ten­sa mai­se­mat – Ruotsin raja on vai­kut­ta­nut tor­nio­lais­ten iden­ti­teet­tiin, suur­lä­het­ti­läs vie­rai­lee Me­ri-La­pis­sa

Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen toteaa, että Suomella ja Ruotsilla ei ole ollut kahteensataan vuoteen niin hyvät välit kuin niillä on nyt. Välejä ovat tiivistäneet niin turvallisuuspoliittiset kysymykset kuin vahvat kauppasuhteet.

Torniossa hyvät välit naapuriin on ollut osa kaupunkilaisten identiteettiä jo pitkään.

–Kauppapaikkana Ruotsi on ollut tärkeä ja yritykset ovat toimineet sekä Suomessa että Ruotsissa. Se on ollut valtioiden tahto, mutta täällä sitä osataan oikeasti tehdä, Nousiainen toteaa.

Kun sotepalvelut lähtevät kunnilta pois, joutuvat kunnat hakemaan uutta roolia.

–Haaparanta-yhteistyö antaa meille paljon mahdollisuuksia elinvoimaisuudessa, yhteisöllisyydessä ja koulutuksen järjestämisessä.

Nousiainen toteaa, että kansainvälisesti Tornio identifioituu kaksoiskaupunkina.

–Haemme samanlaisia yhteistyökumppaneita maailmalta ja näemme, miten rajan suomia mahdollisuuksia hyödynnetään muualla.

Nousiaisen mukaan haaparantalaiset ymmärtävät torniolaista identiteettiä ja kulttuuria ja päinvastoin. Ruotsalaismediat haastattelivat Nousiaista useaan otteeseen silloin, kun Tornio oli valokeilassa pakolaistilanteen aikaan.

–Ruotsalaistoimittajilla oli vähäinen tietämys Suomesta ja meidän arvomaailmastamme. Piti vääntää rautalangasta, että olemme samaa pohjoismaista arvoperhettä, Haaparantalaisille tämä on selvää, hän toteaa.

Tornionlaakson maakuntamuseon vt. museonjohtaja Minna Heljala toteaa ruotsalaisuuden näkyvän Torniossa ulospäin.

–Olemme toistemme maisemat. Konkreettisesti tämä näkyy kaupunkien yhteen rakentamisena.

Heljalan omassa työssä yhteys Ruotsiin näkyy siten, että Tornionlaakson maakuntamuseo on ylittänyt valtion rajan vuonna 2014. Siitä saakka myös Haaparanta on ollut mukana Tornionlaakson maakuntamuseossa – Tornedalens museumissa.

–Sitä kautta meidän yhteistyökuviomme ovat tiivistyneet.

Torniolla ja Haaparannalla on pitkät perinteet yhteistyöstä. Yhteisiä hankkeita on alettu tehdä 1960-luvulta.

–On yhteinen vedenpuhdistuslaitos, kielikoulu ja Provincia Bothniensis, Heljala kertoo esimerkkejä.

Kulttuuripuolella yhteys rajan yli on ollut jo pitkään vilkasta, josta esimerkkinä voidaan nostaa Kalott jazz & blues -festivaali.

Julkisella puolella Haaparannan ja Tornion välisestä kumppanuudesta on sellaistakin hyötyä, että kun rahat tulevat kahden valtion kukkarosta, voidaan saada aikaan jotain suurempaa.

–Se on yhteistyötä helpottava tekijä. Totta kai keskusteluja käydään siitä, mitä yhteistyö maksaa. Yhteistyön pitää mennä niin, että molemmat kaupungit ovat vuoronperään saamapuolella.

Heljalan mukaan viileämpiä ajanjaksoja Ruotsin kanssa ovat olleet 1900-luvun alku kansallisine heräämisineen ja sotien jälkeinen aika, jolloin Suomessa oli pulaa kaikesta.

Suomessa koettiin alemmuudentunnetta. Toisaalta, kun rahaa saatiin, haettiin tavaraa Ruotsin puolelta.

Heljala näkee Suomen ja Ruotsin, Tornion ja Haaparannan välisen yhteistyön alueen ydinkysymyksenä.

–Täällä on aina eletty yhdessä ja rakennettu Tornionlaaksoa yhdessä.

Ruotsin kielen opiskelu näkyy Torniossa vahvana, kertoo Tornion sivistystoimen johtaja Ilkka Halmkrona .

–Torniossa ruotsin kielen osaaminen on nähty aina tärkeänä.

Neljännellä luokalla alkavan a2-kielen aloittaa 40–45 prosenttia torniolaislapsista ja kielikoulu toimii edelleen.

–Ylioppilaskirjoituksissa meillä on aina kymmenkunta pitkän ruotsin kirjoittajaa. Se on hyvä luku täysin suomenkielisessä kunnassa. Pitkä ruotsi on vaativa kirjoitettava, Halkrona toteaa.