Välipalan syöminen kouluaikana onnistuu osassa Rovaniemen kouluista, osassa ei.
Huolestunut vanhempi otti yhteyttä Uuteen Rovaniemeen , sillä hänen seitsemäsluokkalaisella lapsellaan ei ole mahdollisuutta syödä välipalaa harjoittelukoululla.
Syynä tähän on valvonta, jota koulussa ei pystytä aina järjestämään. Välipalan saa syödä ainoastaan opettajan valvonnassa.
”Meillä ei ole välipalakieltoa, mutta harjoittelukoulussa opettajat ovat usein välituntien ajan ja koulupäivän lopuksi kiinni opetusharjoittelujen ohjaamisessa”, Lapin yliopiston harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast perustelee.
”Meillä on kerran sattunut läheltä piti -tilanne, jossa oppilaan kurkkuun jäänyt ruoka aiheutti tukehtumisvaaran. Onneksi opettaja oli silloin lähistöllä.”
Harjoittelukoulun linjaan pettynyt vanhempi kertoo ottaneensa yhteyttä lapsiasiamies Tuomas Kurttilaan ja kantelevansa asiasta Lapin aluehallintovirastoon.
”Tässä on kyse yhdenvertaisuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia laiminlyödään byrokratiaan vedoten. Erityisen huolestuttavaa minusta on se, että harjoittelukoululla koulutetaan tulevia opettajia”, vanhempi perustelee.
Viime kevääseen asti harjoittelukoulu toimi alakouluna. Syksyllä alkoi laajentuminen yhtenäiskouluksi, kun ensimmäinen seitsemäs luokka aloitti.
”Odotin, että viimeistään tässä kohtaa välipalan tarpeeseen olisi herätty. Seitsemäsluokkalaisen koulupäivä kestää usein kolmeen, joskus jopa neljään. Meillä matka kotiin kestää lisäksi tunnin. Koulun jälkeen voi olla myös harrastuksia”, nimettömänä pysyttelevä vanhempi sanoo.
Hän kertoo yrittäneensä löytää vaihtoehtoja säännöllisen välipalan järjestymiseen koulussa jo yli vuoden ajan, mutta tuloksetta.
”Myös välipalan nauttiminen ulkona tai koulussa toimivan Amican ravintolan tiloissa on kielletty prosessin aikana.”
Rehtori Heikki Ervastin mukaan koulupäivästä selviää ilman välipalaa, mikäli nauttii riittävän aamupalan ja lounaan.
”Välipalan voi tarpeen vaatiessa syödä esimerkiksi harrastuspaikalla”, hän ehdottaa.
Toimitukseen yhteyttä ottanut vanhempi näkee asian toisin.
”Ei ole järkevää tankata yhdellä aterialla koko päivän tarpeisiin, niin että toimintakyky laskee liian raskaan aterian vuoksi ja jälleen iltapäivällä viimeisiksi tunneiksi nälän takia.”
Hän kehottaa aikuista pohtimaan tilannetta omalle kohdalleen.
”Kuinka moni meistä suostuisi tekemään työpäivänsä ilman kahvitaukoja?”
Heikki Ervastin mukaan harjoittelukoulun tilanteeseen on luvassa parannusta, kun ensimmäinen kahdeksas luokka aloittaa ensi syksynä, ja seuraavana syksynä yhdeksäs.
”Rekrytoimme lisää henkilökuntaa, kun koulu kasvaa.”
Opetushallituksen verkkosivulla todetaan, että yksittäisen oppilaan päivään kuuluvien aterioiden välit eivät saisi venyä pitkiksi.
”Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus ravitsemuksellisesti täysipainoisen välipalan nauttimiseen viihtyisissä oloissa silloin, kun koulutuntien ajoittuminen tai harrastukset sitä edellyttävät. Vaihtoehtoja ovat koulusta saatava maksuton tai maksullinen välipala tai kotoa tuodut eväät”, sivustolla lukee.
Rovaniemen kaupungin peruskouluissa välipalan nauttiminen pyritään järjestämään, vaikka yhtenäistä käytäntöä ei ole, kertoo Rovaniemen koulupalveluiden palvelualuepäällikkö Kai Väistö .
”Jos tarvetta ilmenee, opettaja tai koulunkäynninohjaaja valvoo oppilaan välipalan syömistä.”
Alakouluissa päivät ovat keskimäärin lyhyempiä, joten välipalan tarve on vähäisempää, Väistö muistuttaa.
Osassa yläkouluista on oppilaskunnan järjestämää kioskitoimintaa. Esimerkiksi Napapiirin yläasteella oppilaskunta pitää kioskia joka päivä kello 13–13.15 välitunnilla. Myynnissä on pientä välipalaa, kuten pullaa, välipalapatukoita, jäätelöä, mehua, kahvia ja hedelmäpilttejä.
Kioskilla asioimista, syömistä ja roskien laittamista roskiin valvoo yksi välituntivalvoja.
