Toinen on toiminut vuosikaudet jääkiekon johtotehtävissä, toinen on valmentanut vuosikymmeniä. Jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi pyrkii lauantaina kaksi kokenutta kiekkovaikuttajaa, jotka molemmat tulevat lajin sisäpiiristä, mutta kuitenkin erilaisista suunnista.
Erkka Westerlund, 66, on kahteen otteeseen valmentanut miesten maajoukkuetta ja tehnyt pitkän päivätyön lajin kehittäjänä ja kouluttajana. Jos Westerlund tulee kisaan jäähallista, hänen vastaehdokkaansa on kolunnut vuosikaudet jääkiekkotoimistoja. Heikki Hietanen, 64, on nykyisin Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen ja työskennellyt aiemmin niin Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana kuin kaksien edellisten MM-kisojen pääsihteerinä.
Kahdeksan vuoden jälkeen puheenjohtajan paikalta väistyvä Harri Nummela tuli tehtävään aivan toisenlaisella taustalla. Nummela on työuransa pankkiliiketoiminnassa tehnyt juristi.
Kolmas ehdokas, Jukurien suuromistaja ja Jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Toivakka ilmoitti torstaina vetäytyvänsä puheenjohtajakisasta.
Pitkän aikavälin kehitystä
Westerlundin ja Hietasen erilaiset taustat kuuluvat heidän vastauksissaan, kun heiltä kysyy, miten he haluaisivat puheenjohtajina kehittää suomalaista jääkiekkoilua.
Hietanen aloittaa vastauksensa siitä, mihin uuden puheenjohtajan pitää ensimmäiseksi tarttua. Hietanen nostaa ensimmäisenä esiin kotimaisen huippukiekkoilun tilanteen. Hän sanoo, että Jääkiekkoliiton äänen pitää kuulua paremmin myös Liigassa.
– Minusta pitää katsoa pitkän aikavälin kehittämistä, mitkä ratkaisut palvelevat sitä, että suomalainen huippukiekko jatkaa maailman huipulla. Liiton yhteistyö Liigan kanssa on erittäin tärkeää, samoin edessä on naisten liigan kehittäminen. Nämä asiat ovat kiireisimmät, ja niillä on kauaskantoiset seuraukset, Hietanen sanoo.
Liiga on tänä syksynä kertonut liigakarsintojen palaavan pitkän tauon jälkeen ohjelmaan, mutta kotimaisiin kaukaloihin palannut Jokerit ilmoitti hiljattain, että liigaosakkeen hinta on hilattu liian ylös eikä helsinkiläisjoukkue tavoittele nousua nykyehdoilla.
– Tämänhetkinen keskustelu on kapeaa ja lyhytnäköistä. Nyt katse pitää suunnata vuosikymmenen loppuun ja ensi vuosikymmenen alkuun, jotta silloin olisi mahdollisimman paljon suomalaisia huippuseuroja ja mahdollisimman kilpailulliset sarjat. Nämä kaikki asiat ovat pikaisesti pöydällä sekä naisten kiekon kehittämisestä huolehtiminen, Hietanen sanoo.
Hietasen ansioluettelossa on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehtäviä Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa, jonka hallitukseen Hietanen on kuulunut vuodesta 2021 lähtien.
– Koen omaksi vahvuudekseni kansainvälisen puolen. Suomi on jääkiekossa arvostettu toimija. Meidän ääntä kuullaan, ja sen ylläpitäminen on tärkeää, hän sanoo.
Kulttuurinmuutosta
Myös Westerlund puhuu sarjajärjestelmien ja naisten jääkiekon kehittämisestä, mutta ensimmäiseksi hän nostaa esiin toimintakulttuurin muuttamisen. Sitä Westerlund ei halua vain suomalaiseen jääkiekkoiluun, vaan jääkiekon kautta koko suomalaiseen urheiluun.
– Jääkiekon pitäisi olla suunnannäyttäjä numero yksi, mutta tällä hetkellä emme sitä ole, Westerlund sanoo.
– Jos tätä yksinkertaisesti yrittää kuvata, olemme siirtymässä hierarkisesta toimintakulttuurista luottamukseen perustuvaan toimintakulttuuriin. Jääkiekolla ja yleensä joukkuelajeilla on vankka perimä hierarkiseen ja johtajakeskeiseen toimintatapaan. Jukka Jalonen ja muut parhaat valmentajat ja johtajat ovat jo pitkällä luottamukseen perustuvan toiminnan tiellä, mutta lajin toimintakulttuuri on vielä vahvasti hierarkisella puolella, Westerlund sanoo.
Tämän muutoksen Westerlund kävi itse läpi valmentajana. Hän myöntää valmentaneensa uransa 30 ensimmäistä vuotta hyvin autoritäärisesti ja valmentajakeskeisesti.
– Sitten oivalsin miten ihminen oppii parhaiten ja aloin valmentaa ihmislähtöisesti. Se vaatii aivan erilaista osaamista. Se vaatii ihmisosaamista, sydämen sivistystä. Seurojen pitäisi olla yhteisöllisiä oppimiskeskuksia, missä kehitytään toisten avulla.
Westerlund on sitä mieltä, että edessä on käänteentekevä muutos. Siksi Jääkiekkoliittoon tarvitaan hänen mielestään nyt nimenomaan urheiluosaamista.
– Talous, strategia ja A-maajoukkue ovat kunnossa. Jääkiekkoliitto voi hyvin, suomalainen jääkiekko ei niin hyvin, hän sanoo.
Westerlund haluaa ajaa myös laajempia tavoitteita kuin huippu-urheilun asiaa. Kun liikkumattomuuden seuraukset ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa, urheilun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pitäisi olla nykyistä suurempi.
– Myös yhteiskunnallinen paine ajaa meitä laajentamaan käsitystä siitä, miksi toimimme. Kun olin liiton kehityspäällikkö, lajiin tuli 4 000 lasta vuodessa. Heistä keskimäärin kahdesta tulee maajoukkuepelaaja. Meidän tärkein kohderyhmämme tulevaisuudessa tulee olla myös ne 3 998 muuta lasta ja nuorta, Westerlund sanoo.
Westerlund nostaa esiin jääkiekkoilun kasvatuksellisen merkityksen.
– Jääkiekko tarjoaa ihmiselle todella hyvän kasvualustan. Jääkiekkoliitto on yksi suurimpia kasvatusjärjestöjä Suomessa. Jos minun pitäisi sanoa yksi yhteinen tavoite suomalaiselle jääkiekolle, se on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva ihminen ja huippu-urheilija.
Maine kansalaisten silmissä laskenut
Sekä Hietanen että Westerlund muistuttavat, että moni asia on suomalaisessa jääkiekkoilussa hyvin. T-Median syyskuun alussa tekemän Luottamus & maine -mainetutkimuksen mukaan Jääkiekkoliiton yleisarvosana kansalaisten keskuudessa oli kuitenkin laskenut. Erityisesti vastuullisuuden ja johtamisen saamat arvosanat olivat tulleet alaspäin.
– Vastuullisuustyö on tänä päivänä äärimmäisen tärkeää. Meillä on paljon muokattavaa, muutoksen on lähdettävä asenteista. Liitolla on hyvä vastuullisuusohjelma, nyt ongelma on lähinnä sen jalkauttaminen. Arvoista pitää puhua paljon enemmän, Hietanen sanoo.
Westerlund sanoo näkevänsä suomalaisella jääkiekkoilulla monia haasteita.
– Jääkiekko ei ole kaikkein ekologisin laji, ja harrastaminen on kallista. Yhteiskunnassa voimakkaasti nousevia asioita ovat muun muassa vastuullisuus-, yhdenvertaisuus ja eettisyysteemat, jotka meidän tulee huomioida omassa toiminnassamme, Westerlund sanoo.
