Ensin innostuin: Onpa mahtavaa, että meille maakravuillekin aukeaa mahdollisuus tutustua Perämeren saaristoon! On kansallispuisto siellä ja kaikki!
Luin siis alkuviikosta Perämeren saaristopäivien tiedotetta ja ohjelmaa. Tapahtuman taustavoimia ovat Metsähallitus ja Visit Meri-Lappi. Se järjestetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa.
Risteilyjä on luvassa lähes viikon verran joka päivä.
Into vaihtui nopeasti pettymykseen, kun olin selvittänyt merelle pääsyn hinnaston. Ainakin tämä maakrapu joutuu jäämään kiltisti rannalle ja tähyilemään merelle lainakiikareilla.
Jos pelkkä risteily maksaa 50–116 euroa aikuiselta, rannalle jää moni muukin. En tiedä, onko omia eväitä edes sallittu, mutta joka tapauksessa juotavaan ja syötävään on varattava edes vähän käyttörahaa.
Ymmärrän, ettei risteilyjen järjestäminen ole kovin halpaa. Silti luulisi, että oikealla hinnoittelulla saisi laivat täyteen ja tienestit turvattua.
Perusteellisen harkinnan jälkeen 50 euron lipun saattaa pystyä lapseton risteilyyn investoimaan, mutta pikakyselyn mukaan useimmille yksinäisille ja perheellisille 30 euroa vaikuttaisi olevan maksimi ja kipukynnyksen rajasumma.
Helsingistä risteilee Tukholmaan alle 40 eurolla, Tallinnaan ja piknik-päiväristeilylle noin kympillä. Toinen suuri yhtiö kauppaa 11 tunnin saaristoristeilyjä Turusta. Muutamalla kympillä selviää, vaikka ottaisi paremman hytinkin.
Viking ja Silja kuljettavat massoja, joten niiden kannattaa houkutella väkeä edullisilla hinnoilla. Saaristopäivien risteilyjä ei suoranaisesti voi niihin verrata, mutta valitettavasti useimpien lompakossa on niin rajallisesti täytettä, että vertailuun suistuu väistämättä.
Ellen väärin muista, Kemin edustan risteilijöitä on aiemminkin hävinnyt vähin äänin ylihinnoittelun, hankalan varausjärjestelmän, heikon markkinoinnin ja matkustajakadon vuoksi.
Onneksi meillä on myös Meriken Leila-vesibussi, jolla pääsee kohtuuhintaan vesille ja lähisaariin.