Toi­mi­tuk­ses­ta-ko­lum­ni: Puhelin kou­kut­taa huo­maa­mat­ta

-

Näin pidät taukoa somesta, Nettiriippuvuustesti, Miten välttää kännykkäriippuvuutta. Netti ja lehdet pursuilevat juttuja, joiden otsakkeet kertovat omaa tarinaansa nykysuomalaisten yleisimmästä riippuvuudesta. Luulin itse olevani immuuni tuolle uudelle kansantaudille, varsinkin kun en edes pidä mobiilidataa jatkuvasti päällä puhelimessani, enkä juurikaan harrasta somessa roikkumista. Huomasin kuitenkin olevani väärässä unohdettuani puhelimeni viikonloppureissulla Sodankylään. Kun vasta Rovaniemellä huomasin, ettei puhelinta löytynyt mistään, iski sellainen paniikki ja ahdistus, että en usko minkään muun esineen katoamisen voivan sellaista aiheuttaa. Omalla ikivanhalla luurillani ei edes ole minkäänlaista rahallista arvoa, mutta ajatus, että menettäisin kaikki vuosien aikana keräämäni yhteystiedot, kaikki kuvat ja henkilökohtaiset viestit, tuntui sietämättömältä. Illalla ahdisti niin, ettei meinannut uni tulla.

Puhelimeni löytyi lopulta grilliltä, jossa vierailimme, mutta viikko, jonka odotin kännykän saapumista postissa, tuntui todella pitkältä. Vasta nyt aloin tiedostaa riippuvuuteni syvyyden. Vaikka puhelinta ei edes käyttäisi, sen pitää olla jatkuvasti lähellä. Ulkona liikkuessa käsi hakeutuu säännöllisin väliajoin taskuun tarkastamaan, että kapula on edelleen siellä, ja vähän väliä pitää tietysti katsoa, josko siihen olisi ilmestynyt joku supertärkeä viesti, mitä en ollut kuullut. Öisin kännykkä lepää sängyn vieressä yöpöydällä.

Riippuvuudelle on nimikin: nomofobia tarkoittaa eroahdistusta matkapuhelimesta. Brittitutkimuksen mukaan jopa 73 prosenttia ihmisistä joutuu paniikinomaiseen tilaan joutuessaan olemaan erossa kännykästään. Puhelimet sovelluksineen on suunniteltu koukuttamaan käyttäjät. Sosiaalinen media tarjoaa palkitsevia ärsykkeitä, joihin aivot addiktoituvat kuin huomaamatta. Keskivertosuomalainen katsoo kännykkäänsä 110 kertaa päivässä.

Internetin vaatima energiamäärä kasvaa vauhdilla, samoin siitä syntyvät hiilidioksidipäästöt. Kasvu johtuu suurelta osin nettivideoiden ja suoratoistopalveluiden katselun suosiosta. Asiantuntijoiden mukaan tietotekniikka-alan tuottamat vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat jo suuremmat kuin maailmanlaajuisella lentoliikenteellä.

Tähän asti olen halunnut olla optimistinen ja uskoa, että edes pakon edessä ihmiset kykenevät lopulta muuttamaan elintapojaan sen verran, että maapallo saataisiin säilytettyä edes jossain määrin elinkelpoisena. Kun tietoisuuteeni iskeytyi älypuhelinten ja videoiden todellinen osuus hiilidioksidipäästöistä ymmärsin, ettei liialliselle optimismille ole aihetta. Ennemmin koko maailman väestö alkaa vegaaneiksi ja lopettaa kokonaan lentämisen, kuin länsimainen ihminen vähentää puhelimen käyttöään.