Suomessa syntyi alkuvuonna lähes 22 200 lasta, mikä on 1 700 lasta vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Syntyneitä oli lähes 5 000 vähemmän kuin kuolleita.
Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku olisi laskenut selvästi. Väkiluku kasvoi yli 3 200 henkilöllä. Maahanmuuttoja oli reilut 8 500 enemmän kuin maastamuuttoja.
Väkiluku kasvoi vain viidessä maakunnassa. Tilastokeskuksen mukaan suurin väestötappio oli Lapissa, joka menetti yli 1 000 ihmistä.
Valtionhallinnossa yritetään onneksi tehdä jotain pitkään jatkuneen lasten syntyvyyden laskemisen katkaisemiseksi. Suomeen on juuri valmistunut valtakunnallinen lapsistrategia, jonka seitsemän tavoitetta määritteli laaja yhteistyöjoukko. Strategian tekemistä johti Marttaliiton pääsihteeri, pappi Marianne Heikkilä. Suomesta on tarkoitus saada lapsi- ja perhemyönteinen maa vuoteen 2040 mennessä.
Strategian seitsemän tavoitetta ovat: jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia, lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy, lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee, jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ja lapsiperheiden köyhyys vähenee.
Valmisteleva työ on nojannut vahvasti tutkittuun tietoon. Lapsistrategian tutkimusperustan rakentamiseksi runsas sata tutkijaa ja tutkijaryhmää on kuvannut keskeisimmät tutkimustuloksensa.
Rauhan Tervehdys-lehdessä (8.8.2019) Heikkilä sanoo, että tavoitteista akuuteimmat ovat lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen ja lapsiperheille suunnattava monialainen tuki. Olennaista hänen mukaansa on myös perheiden tukeminen toivotun lapsimäärän saavuttamiseksi.
Strategian prinsiipit kuulostavat järkeviltä. On hyvä asia, että vuonna 2010 alkaneelle syntyvyyden laskulle yritetään tehdä jotain.
Mitkä sitten ovat syyt syntyvyyden laskuun? Selvää ainakin on, että nuoret siirtävät lasten hankintaa epävarman työmarkkinatilanteen tai muuten epävarman elämäntilanteen vuoksi. Lisäksi pariskunnat haluavat elää kahdestaan pitempään kuin aikaisempina vuosikymmeninä ja ihanteet perhekoosta ovat menneet alaspäin.
Pitää kuitenkin muistaa, että kaikkien ihmisten lapsitoiveet eivät toteudu.
Suomen tekeminen nykyistä lapsimyönteisemmäksi ei onnistu kuitenkaan pelkästään strategian tekemisellä. Syntyvyyttä edistävät asiat pitää jalkauttaa perusteellisesti ihmisten keskuuteen.