Ostaisiko matkailija, kotiseudulla vieraileva tai paikallinen asukas kemiläisen saippuan, tervolalaisen korun tai simolaista keramiikkaa, jos sellaisiin havahtuisi kauppareissulla?
Olisiko hienoa, jos merilappilaiset marketit nostaisivat paikallisia tuotteita kootusti esille? Kyllä.
Tahtoisinko, että omaleimaista alueen osaamista olisi kattavasti tarjolla edes yhdessä lahjatavarakaupassa? Kyllä.
Nyt löytöjä tekee tai niistä kuulee sattumalta, toimittaja työssään helpommin kuin muussa arjessaan.
Kuinka moni tietää, että Lehmikumpu Livingin koruja ja sisustustuotteita saa Tervolan kotiseutumuseon kahvilasta ja kirpputorilta? Tai My Favourite Piecen koruja Subway-vaateliikkeestä Kemistä ja Väre Naturalsin käsintehtyjä saippuoita Kemin museokaupasta kulttuurikeskuksesta? Keramiikkapaja Anttilalla on oma puoti Simon Onkalonperällä ja myyntiä kuntakeskuksessa kesäkahvilassa, mutta ei suorakauppaa muualla Meri-Lapissa.
Listassa on vain ne yritykset, joiden kädentaitoja olen työn puolesta päässyt viimeisen parin vuoden aikana ihailemaan. Moni hieno tekijä on turhaan pimennossa.
Joissakin maakunnissa ainakin osuuskauppa on kunnostautunut paikallisten pienten kädentaitaja- ja elintarvikeyritysten esiin nostamisessa. Joensuussa Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla oli kymmenkunta vuotta sitten marketeissa omat hyvin merkityt hyllynsä maakunnan tuotteille. Toivottavasti on vieläkin.
Yksinyrittäjillä varsinkaan ei ole mahdottomasti aikaa markkinointiin tai myyntiverkoston luomiseen. Tilanne helpottuisi, jos olisi selkeät jälleenmyyntikanavat, joille tuotteita tarjota.
Jos hankin lahjan, suosittelen tuliaisostospaikkaa tai haluan ilahduttaa itseäni arjen pienellä luksuksella, tuen mieluummin merilappilaista taitajaa kuin suurta ketjua.
Suosittelu on nyt pikkuisen hankalaa, kun kartalle täytyy piirtää monta erillistä ruksia kauaksi toisistaan.