Ilmaisen kouluruuan arvostus nousi varmasti tällä viikolla ylöspäin, kun poliittisen lakon takia sitä ei saanut alkuviikosta osassa kouluista. Jotkut asiat huomaa vasta, kun ne menettää. Jos eväät unohtuivat kotiin, nousi arvostus kouluruokaa kohtaan varmasti vielä enemmän.
Koululaiset eivät saa ilmaista lounasta ilmaiseksi läheskään joka maassa. Jos meinaa jaksaa koko päivän, pitää lasten huolehtia näissä maissa ruokailustaan itse.
Suomessa koululaiset ovat saaneet kouluruuan ilmaiseksi 70 vuoden ajan. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa syö päivittäin maksuttoman kouluruuan. Siitä kannattaa olla ylpeä ja pitää kiinni. Ruuan saaminen päivän kovimpaan kulutusaikaan on varmasti terveellistä.
Liian moni lapsi ja nuori jättää kuitenkin väliin kouluruuan. Arvostus sitä kohtaan vaihtelee kovasti. Osa syö ruuan kiltisti, mutta jotkut koululaisista jättävät koko ruuan väliin tai opiskelevat pelkän leivän voimalla koko päivän.
Jos minä saisin joka päivä ilmaisen ruuan, en valittaisi siitä missään nimessä.
Söin viime vuonna juttukeikalla lounaan yhdessä Kemin kouluista. Siinä ei ollut mitään valittamista. Sain jopa oman erikoisruokavalioni mukaista ruokaa, vaikka keittiötä ei kukaan ollut etukäteen varoittanut tulostani. Salaatin sekaan oli eksynyt joku erityisen suuri kaalinpala. Muuta epäkohtaa en tarjoiluista löytänyt.
Kouluruuan ei tarvitse olla viimeisen päälle hienostuneesti tehtyä trendikästä ruokaa, vaan se voi olla ihan tavallista perusruokaa. Kaikkea pitää maistaa. Liian valikoiva ei saa olla.
Eineksiä tosin voisi koululaisten lautasilla olla jonkun verran nykyistä vähemmän. Kotonakaan lapsille eivät sitten oikein maistu enää aidoista raaka-aineista tehdyt ruuat, kun he ovat tottuneet tehdasvalmisteisiin ruokiin. Hyvä esimerkki tästä ovat lihapullat.
Kävin ala-asteen luokat liki kokonaan valtion omistamassa Normaalikoulussa, joka toimi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä. Siellä ruoka oli parempaa kuin kaupungin omistamissa kouluissa. Ilmeisesti kaupungin suuressa keskustan koulussa opiskelevilta kavereiltani tällaisen käsityksen sain.
Hyväähän se Normaalikoulun ruoka olikin. Ruokailuhetket olivat liikuntatuntien ohella parasta aikaa koulussa. Koulukaverini äidin ja muiden keittiön työntekijöiden valmistama ruoka oli varmasti vähintään yhtä hyvää kuin hyvätasoisessa ruokaravintolassa koulun porttien ulkopuolella.
Voihan se olla, että sellaista ruokaa kuin kultaisella 1980-luvulla ei enää saa mistään koulusta, mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä ihan syömäkelpoista ruokaa.