Pro Rovaniemi -liike marssi maanantaina kaupungintalolle ja kertoi viestinsä valtuutetuille: kulttuuritoimijat kärsivät tilapulasta, joka pahenee entisestään, kun Valistustalo puretaan.
Uhka leijuu myös esimerkiksi Rakkatiellä kymmenien bändien treenipaikkana toimivan kiinteistön yllä, joskin rakennuksen isännöitsijä vakuuttaa rakennuksen pysyvän bändikäytössä vielä seuraavat kolme vuotta.
Maailmanlaajuinen kaupunkirakenteeseen liittyvä ilmiö on, että kulttuuritoimijat löytävät työtilansa sieltä, missä vuokrataso on edullisimmillaan. Ilmiön varjopuoli on myös se, että kun edullisen vuokratason kiinteistössä jätetään kalliit remontit tekemättä, on edessä ennemmin tai myöhemmin purkutuomio.
Myös työsuojelun näkökulmasta tilojen laatu voi olla niin ja näin. Veikkaan, että aika harva vaikkapa nyt maamme treeni-kämpistä läpäisisi sisäilmatutkimukset puhtain paperein.
Se, että taidetta ja kulttuuria ollaan valmiita tekemään vaikka oman terveyden kustannuksella, kertoo toki omaa kieltään siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kyse.
Kansanliike ehdottaa kulttuuritoimijoiden käyttöön Ounaskosken koulua. "Mahdollisuuksien taloon" mahtuisivat niin kuvataiteilijat, teatteriväki kuin muusikot.
Kun kaavaa on jo Kiela-korttelia varten muutettu, voi päättäjien päitä olla vaikea kääntää.
Pulmansa on myös rakennuksen kunnossa. Väistötilanaan rakennusta käyttäneet Rovaniemen teatterin työntekijät oireilivat tiloissa sisäilmaongelmien vuoksi.
Sitä, olisivatko ongelmat korjattavissa, on ilman lisätietoa mahdotonta arvioida. Rakennuksesta vuonna 2009 tehdyssä kuntokartoituksessa todetaan, että laajoja rakenteellisia vaurioita ei ole ollut eikä myöhempien aikojen rakennuksille tyypillisiä kosteus- ja homeongelmia ole tiloissa esiintynyt. Joskin kellarikerroksessa "on muutamissa paikoissa kosteutta puutteellisesta vedeneristyksestä tai veden pois johtamisesta johtuen".
Vertailun vuoksi, naapurikunnassa Sodankylässä vuonna 1951 valmistuneessa Kitisenrannan koulussa todettiin vuonna 2007 sisäilmaongelma, jonka seurauksena koulu joutui muuttamaan toisiin tiloihin. Rakennus suljettiin käyttäjiltä, kun tilojen kuntoa tutkittiin. Sodankylässä rakennuksen tilalle ei kuitenkaan ole kaavoitettu asuinrakennuksia, vaan se on avattu kulttuuri- ja järjestötoiminnalle.
Vanha liikuntasali toimii näyttämönä ja harjoitustilana ja onpa sinne tulossa nouseva katsomokin. Ongelmallisimmat osat on suljettu käytöltä ja alipaineistettu, muualla on tehty korjauksia, viimeksi Vasantien siivessä, joka toimii nyt varhaiskasvatuksen väistötilana. Rakennuksen peruskorjauksesta on laadittu arkkitehtisuunnitelma ja kustannusarvio, mutta toistaiseksi sitä ei ole budjetoitu kunnan talousarvioon.
Kun puolensataa kaupunkilaista marssii valtuuston puheille, on heitä varmasti syytä kuunnella. Hetken mielijohteesta tuskin kukaan moiseen ryhtyy, vaan taustalla on aito huoli oman kotikaupungin kehityssuunnasta ja kulttuurin elinmahdollisuuksista.