Alkuviikosta kirjoitin kolumnissa Sairaalanniemestä . Työkaveri riensi korjaamaan paikannimen kirjoitusasun: Rovaniemen kaupunki haluaa käyttää genetiivimuodon sijasta nominatiivimuotoa Sairaalaniemi .
Omaan korvaani nominatiivimuoto kuulostaa epäluontevalta. Onhan Sairaalanniemestä tietenkin tullut erisnimi sen myötä, että on ruvettu puhumaan sairaalan niemestä entisen lääninsairaalan sijaintipaikkana. Samalla tavalla on muodostunut myös Valionrannan nimi: rantaa on ruvettu kutsumaan siellä toimivan laitoksen mukaan.
Myös Kotimaisten kielten keskuksen mielestä genetiivin käyttö on tällaisissa tapauksissa luontevaa, koska se ilmaisee nimen taustan.
Yksi kirjain sinne tai tänne – vaihtelu kertonee siitä, että Sairaalanniemi on nimenä varsin uusi. Facebookin Entisten nuorten Rovaniemi -ryhmässä kukaan ei muistanut, että Sairaalanniemestä olisi puhuttu ennen kuin vasta viime vuosina. Valionranta sen sijaan on tuttu nimitys ainakin 1960-luvulta saakka.
Vanha nimi Sairaalanniemelle on Korkalonniemi. Korkalonniemen puolesta todisti Facebookissa useampikin kommentoija ja joku heistä tiesi, että sairaala on aikoinaan rakennettu Korkalo-nimisen suvun maille.
Moni tuntee paikan myös Jyrhämänrantana, sillä Kemijoki on tuolla kohtaa nimetty Kirkonjyrhämäksi. Jyrhämänrantaa on käytetty myös kadunnimenä ainakin vielä 1960-luvun alussa tarkoittamaan niemeä kiertävää tietä.
Sairaalanniemi on nimenä uusi mutta perusteltu, sillä sairaalatoiminnalla on alueella pitkä historia. Mutta miksi meille tyrkytetään Sairaalaniemi-muotoa, joka ei istu suuhun eikä mukaile suomalaista nimiperinnettä.