Toi­mit­ta­jal­ta: Ro­va­nie­men kan­sal­lis­pu­vun kiin­nos­ta­vaa tarinaa et­sit­tiin koko kesä

-

Alkukesästä kirjastolla oli kansallispukuaiheinen näyttely, jonka esite herätti kiinnostukseni. Siinä kerrottiin, että Rovaniemen naisen kansallispuku pohjautuu 1700-luvulla eläneen emäntä Susanna Junkkaran vaateluetteloon.

Kiehtovaa! Kuka oli tämä historiankirjoihin päätynyt emäntä ja miten hän pukeutui?

Kysyin tarkempia tietoja näyttelyn järjestäneeltä kalevalaisyhdistykseltä. Eräs jäsenistä lupasikin heti käydä tutkimassa kirjastolla vanhoja mikrofilmejä. Pian sain kuitenkin viestin, että etsimäämme Susannaa ei löytynyt. Jokin tiedoissa ei täsmännyt.

Minua kehotettiin ottamaan yhteyttä maakuntamuseoon. Rovaniemen kansallispuvun alkuperäiset suunnitteluasiakirjat ja -mallit ovat maakuntamuseolla, jonne paikallinen Kalevalaisten naisten yhdistys on ne aikanaan lahjoittanut. Monen Suomen kansallispuvun taustallahan on ollut kalevalaisyhdistyksen aktiivisten, kansallis- ja kotiseutuhenkisten naisten joukko.

Amanuenssi Hanna Kyläniemi tiesi tapauksen heti. Hän oli yrittänyt selvittää asiaa jo aiemmin, mutta innostui yrittämään uudestaan. Meitä taisi olla siinä kaksi työkseen tarinoista innostujaa: toimittaja ja museotutkija.

Johtolankojen yhdisteleminen vei kuukausia. Kansallispukunäyttely ehti päättyä, mutta onneksi syksyn Rovaniemi-viikolle löytyi kerrottavaa. Tarinan voi lukea jutustamme.

Lue myös: Kuka olikaan Rovaniemen kansallispuvun esikuvaksi mainittu Susanna Junkkara ? – Jäljitimme 1700-luvun rovaniemeläisemännän vaatepartta

Rovaniemen kansallispuvun tarina osoittautui kiinnostavaksi muutenkin.

Rovaniemellä naisen pukuja on nimittäin tehty kaksi erilaista. Ensimmäisen suunnitteli eräs käsityöopettaja 1920-luvulla. Jostain syystä se ei päätynyt viralliseksi kansallispuvuksi tai sen pohjaksi, vaan 1950-luvulla päätettiin suunnitella toisenlainen kokonaisuus.

Tuosta ensimmäisestä puvusta löytyy mielenkiintoinen juttu Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Toton julkaisusta vuodelta 2002. Siitä käy hyvin ilmi se, että kansallispukukin on osin makukysymys. Rovaniemen puvun osalta keskustelua on aiheuttanut ainakin hamekangas, solki ja se, sopiiko asuun esiliina vai ei.

Ideoita on ammennettu muistakin pitäjistä. Rovaniemen naisen puvun osista esimerkiksi soljen malli on alkujaan Inarista, avainkoukku Turtolasta (nyk. Pello) ja esiliina Alatorniolta. Solki on itse asiassa saamelaiskoru, ja sen rinnalle on myöhemmin lisätty vaihtoehdoksi rovaniemeläinen hevosenkenkäsolki. Tuo solki olisi ollut alkujaankin pukukokonaisuuteen tarjolla, mutta jostain syystä valittiin Inarin-malli.

Suosittelen, että kaikki, jotka eivät ole kansallispukua Rovaniemi-viikon aikana käyttäneet, ”tuulettaisivat” sitä viikonloppuna. Tarjolla on vielä monta upeaa tapahtumaa huipentamaan kaupungin yhteistä juhlaviikkoa. Kansallispuku on upea, monenlaisia kotiseutuhistorian tarinoita kantava juhlavaate.