Jos Rovaniemellä on jotain legendaarista, se on Pohjanhovi. Legendan juuret ulottuvat 80 vuoden taakse, jolloin Pohjanhovi valmistui ja keräsi heti kansainvälistäkin mainetta sekä arkkitehtuurillaan että hyvällä palvelullaan.
Sota tuhosi upean funkisrakennuksen, mutta Pohjanhovi nousi tuhkasta uuteen kukoistukseen. Pohjanhovin repäisevä maine tuli tutuksi jokaiselle suomalaiselle viimeistään vuonna 1951, kun rillumarei-elokuva Rovaniemen markkinoilla kuvattiin. Elokuvassa Pohjanhovilla oli tärkeä osa, ja myös Rovaniemi pääsi esittäytymään värikkäänä villin pohjolan keskuksena, jossa viihtyvät sekä herrat että narrit.
Pohjanhovi pysyi pitkään Rovaniemen ykköshotellina ja se majoitti ja ruokki monia valtiomiehiä. Muun muassa Urho Kekkonen yöpyi Lapin-matkoillaan Pohjanhovin Presidentti-sviitissä.
Pohjanhovin legenda on elänyt näihin päiviin saakka, vaikka itse hotelli ei enää olekaan loistokkaan maineensa veroinen. Monet uudet rovaniemeläishotellit ovat ajaneet tyylikkyydellään Pohjanhovin ohi.
Pohjanhovissa ei ole ollut vähään aikaan oikeastaan mitään muuta erityisen sävähdyttävää kuin legendaarinen nimi ja sijainti Rovaniemen parhaalla paikalla. Nyt näistä kahdesta on jäljellä vain jälkimmäinen, sillä Pohjanhovin valomainos on kadonnut rakennuksen katolta ja vaihtunut Cumuluksen poutapilviin.
Pohjanhovin nimen katoaminen kaupunkikuvasta on kuohuttanut rovaniemeläisiä ennen näkemättömällä tavalla. Tapahtunutta pidetään loukkauksena sekä Rovaniemen kulttuurihistoriaa että rovaniemeläistä identiteettiä kohtaan.
Kaupunkilaisia ei ole rauhoittanut edes tieto siitä, että Pohjanhovi on edelleen osa hotellin nimeä. Rovaniemeläisten mielestä on yhtä tyhjän kanssa, että hotellia markkinoidaan Cumulus Resort Pohjanhovina, jos Pohjanhovi ei kuitenkaan näy hotellin julkisivussa millään tavalla.
Cumulus-ketjun omistaja Restel Oy on perustellut nimikyltin vaihtamista yhtenäisellä Cumulus-brändillä. Perustelu ei ole lainkaan parantanut Restelin tilannetta, vaan päinvastoin se on saanut sosiaalisen median irvileuat nauramaan yhtiön brändityölle. Twitterissä muistutettiin muun muassa, että Pohjanhovi oli brändi jo ennen kuin Cumulus tai Restel olivat edes olemassa.
Ei ole yllättävää, etteivät Restelin päättäjät arvanneet, kuinka herkkään kohtaan he Rovaniemellä osuivat. Yllättävää sen sijaan on se, ettei yhtiö ole reagoinut legendaariseksi kasvaneeseen kohuun oikeastaan millään tavalla eikä yrittänytkään ottaa tilannetta haltuunsa. Ei ainakaan vielä tiistai-iltapäivään mennessä.
Tämä herättää kysymään, eikö Restelissä ole kuultu kriisiviestinnästä.
Ehkä peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty niin Restelin kuin Pohjanhovinkaan osalta. Päätöksen pyörtämisen ei tarvitse olla noloa, vaan sen voi tehdä fiksusti ja yrityksen imagoa korjaten.