Monet muistavat autistisen Petterin tarinan. Rovaniemeläisen Petterin vanhemmat ja muut tukijoukot taistelivat vuosikausia, jotta Petteri saisi asua sellaisessa ryhmäkodissa, joka tukee hänen arkeaan ja toimintakykyään parhaiten.
Nyt Rovaniemellä meneillään on toinen samankaltainen taistelu, jolle on perustettu Facebookiin oma sivu . Vaikeavammainen Reima haluaisi muuttaa pois nykyisestä palveluasunnostaan, koska kokee saavansa oireita asunnon sisäilmasta. Reiman kiikarissa on toinen asunto uudemmassa palvelutalossa.
Reima ei kuitenkaan saa päättää omasta asumisestaan, vaikka maksaa vuokransa itse. Reiman asumisesta päättää Rovaniemen kaupunki, joka maksaa hänen tarvitsemansa palvelut.
Kaupungin mielestä nykyinen asunto vastaa Reiman tarpeita, ja siksi Reimalle ei ole annettu muuttolupaa. Reima on valittanut kaupungin päätöksestä hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.
Vuosi sitten Suomi ratifioi vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on muun muassa oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.
Petterin ja Reiman tarinat ovat julkisuuteen nousseita esimerkkejä siitä, kuinka kunnat rikkovat tätä sopimusta jatkuvasti. Taustalla on usein hankintalaki, jonka perusteella kunnat kilpailuttavat vammaisten asumispalveluita.
Kilpailutuksessa raha ratkaisee, ja vammaiset ihmiset ovat kauppatavaraa. Yritykset tekevät jopa alihintaisia tarjouksia, jotta varmasti saavat sopimuksia. Palveluiden laatu ei kiinnosta muita kuin vammaista itseään ja hänen läheisiään. Heillä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa kilpailutukseen.
Kilpailutuksella Suomi on luonut rakenteelliset edellytykset vammaisten ihmisten huonolle kohtelulle. Kunnillekin on ehkä syntynyt väärä mielikuva siitä, ettei vammaista ihmistä tarvitse kuulla hänen asumistaan tai muita palveluita koskevissa asioissa.
Tilannetta yritetään nyt korjata Ei myytävänä -kansalaisaloitteella . Aloitteen tavoitteena on muuttaa hankintalakia siten, ettei sitä sovelleta esimerkiksi vammaisten henkilöiden palveluasumiseen.
Aloitteen on allekirjoittanut nyt noin 10 000 ihmistä. Sinunkin allekirjoitustasi siis tarvitaan, jotta vammaisten ihmisoikeudet saavat mahdollisuuden toteutua.