Tunnustan. En ole kertaakaan vienyt muovipakkauksia ekopisteeseen. Hävettää, mutta keskustassa asuvalle autottomalle matka lähimmälle ekopisteelle tuntuu kohtuuttoman pitkältä. Ei innosta polkea pyörällä tai taapertaa kävellen tyhjät muovipakkaukset käsipuolessa Saarenkylän Citymarketille, Etelärinteen Prismalle tai Ounasrinteen Hessun torille. Keskustasta keräyspistettä ei löydy.
Suomessa syntyy noin 10–15 kiloa muovipakkausjätettä asukasta kohden vuodessa, kertoi MTV nettisivuillaan tammikuun lopussa. Viime vuonna siitä saatiin kierrätykseen puoli kiloa per asukas.
Kaikki kotitalouksista kerätty pakkausmuovi päätyy Ekokemin muovijalostamoon Riihimäelle. Valtaosasta tehdään granulaatteja eli muovirakeita, jotka myydään muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Lopputuloksena syntyy muun muassa kastelukannuja ja muovikasseja. Jalostamon kapasiteetti riittäisi nykyistä isomman muovijätemäärän käsittelyyn ja niin kierrätysmuoville kuin siitä valmistetuille tuotteillekin olisi nyt kysyntää, MTV:n uutisessa kerrotaan.
Nykyistä useampi rovaniemeläinen varmasti kierrättäisi muovipakkauksensa, jos kierrätyspiste löytyisi oman taloyhtiön pihasta.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan jätehuolto suunnittelee muovipakkausten keräysastioita Lappeenrannan ja Imatran isojen taloyhtiöiden jätekatoksiin, uutisoi Etelä-Saimaa-lehti joulukuussa. Suunnitelmat olivat silloin aivan alustavia. Rovaniemellä kierrätysastioita voisi löytyä pihoista, jos viranomaiset velvoittaisivat kiinteistöt keräämään muovipakkauksia tai kuljetusjärjestelmä muuttuisi, kertoo Napapiirin Residuumin tiedottaja Aila Kauppila . Nykyisellään jäteyhtiöllä ei ole asiaa taloyhtiöiden keräykseen.
Rovaniemeläisiä taloyhtiöitä todennäköisesti velvoitetaankin jatkossa hyötyjätteen keräämiseen yhä enenevässä määrin, arvelee Kauppila . Biojäteastioiden lisäksi roskakatoksista saattaa tulevaisuudessa löytyä muovin, lasin ja metallin keräyslaatikot. Kuulostaa lupaavalta! Toivottavasti tiedottajan arvelut toteutuvat.