Kun kerran muovinkeräyksen aloittaa, silmät avautuvat valtavalle muovimäärälle, jota arkemme tuottaa.
Se perinteinen sekajäteroskis pysyy nyt puolityhjänä viikkoja, kun muoville varattu roskis täyttyy saman tien.
Tämä onkin samalle se hankala puoli, jonka vuoksi omakin muovinkeräys on ollut välillä katkolla. Ei ole mieltä ajaa jokaisen täyden muovipakkausroskapussin kanssa automarketin puristimelle. Pussien hamstraaminen viikon prismareissua varten pihakatokseen tai auton takakonttiin on hieman rasittavaa sekin.
Niinpä iloni oli suuri, kun postilaatikosta löytyi tiedote muovinkeräyksen alkamisesta taloyhtiössämme. Se on nyt mahdollista Rovaniemelläkin, mistä lisää seuraavalla aukeamalla.
Muovi- ja kartonkijätteiden lappaminen puristinten kitaan on samalla viikoittainen katsaus omaan kulutukseen: tällainenkin pakkaus on tullut ostettua.
Vuonna 2016 jokainen suomalainen tuotti keskimäärin 504 kiloa yhdyskuntajätettä. Siitä 42 prosenttia kierrätettiin ja kompostoitiin. Kaatopaikalle päätyi kolme prosenttia yhdyskuntajätteestä, kiitos jätteenpolton yleistymisen.
EU on asettanut tavoitteeksi kierrättämisen lisäämisen portaittain. Vuodelle 2025 asetettu 55 prosentin tavoite on jo lähellä, vuonna 2035 kierrätysprosentin tulisi olla jo 65.
Kierrättämisen tulee olla helppoa ja sujuvaa, muuten se voi jäädä tekemättä. Jos tavoitteisiin halutaan päästä, tulee siitä siis tehdä entistä helpompaa.
Muovi on nyt pinnalla, mutta miksei kukaan puhu biojätteestä, ihmetteli Napapiirin residuumin toimitusjohtaja Juha Torvinen, kun kyselin häneltä taustatietoja juttua varten.
Biojätteen kerääminen ei ole enää uusi asia, mutta yhä tuhannet kotitaloudet Rovaniemelläkin heittävät ruuantähteet ja muun maatuvan aineksen samaan säkkiin muun jätteen kanssa.
Kaupunki valmistautuu parhaillaan jätehuoltomääräysten päivittämiseen. Sitä ennen uusiksi ollaan laittamassa jätteenkeräystä, joka halutaan keskittää kaupungille. Samansuuntaisia uudistuksia pohditaan parhaillaan monessa Suomen kunnassa ja osassa ne on jo tehty.
Näin esimerkiksi Kajaanissa, jossa muovinkeräys on pakollista kolmea asuntoa suuremmissa taloyhtiöissä ja biojäte kerätään jokaisesta talosta ja tuvasta kokoon katsomatta.
Siinä voisi olla suuntaviivoja Rovaniemellekin poltettavan jätemäärän vähentämiseksi. Pitkien välimatkojen haja-asutusaluilla toki erilliset kierrätyspisteet voivat olla erilliskeräystä järkevämpi vaihtoehto, pohtii Residuumin Torvinenkin.