Jokunen viikko sitten toimitukseen tuli vihainen viesti. Sen kirjoittaja oli pahoittanut mielensä jutusta, jossa kerrottiin tyttöjen jalkapallojoukkueesta.
Viestin kirjoittajaa suututti se, että jalkapallojoukkueen valmentaja rakensi jutussa kilpailuasetelmaa eri liikuntalajien ja eri ikäisten harrastajien välille. Valmentaja kun totesi, että hänen mielestään ei ole oikein, että aikuiset pesäpalloilijat pääsevät käyttämään Ounashallia jo alkuillasta, kun taas iso joukko juniori-ikäisiä jalkapalloilijoita joutuu odottamaan vuoroaan myöhempään iltaan.
Palautteen lähettäjä on oikeassa siinä, että eri liikuntalajeja ei pitäisi asettaa vastakkain. Kaikki liikunta on arvokasta ja kaikkia lajeja pitäisi tukea.
Tosiasia kuitenkin on, että lajit ja niiden harrastajat joutuvat Rovaniemelläkin kilpailemaan keskenään sekä tiloista että tuesta. Esimerkiksi juuri jalkapallo liikuttaa suurta lasten ja nuorten joukkoa, jolle on talvisaikaan tarjolla vain yksi harjoitustila, Ounashalli.
Rovaniemelle onkin jo pitkään toivottu uutta palloiluhallia, jonka rakentaminen ei ole edelleenkään kaupungin suunnitelmissa. Koska kaupunki kuitenkin investoi uuteen uimahalliin, on nämäkin kaksi hanketta helppo asettaa vastakkain: jätetään uimahalli rakentamatta, niin on varaa palloiluhalliin.
On arvioitu, että Suomessa noin 75 prosenttia kaikista liikuntapaikoista on kuntien omistuksessa. Kuntien investoinnit ja linjaukset vaikuttavat siis ratkaisevasti siihen, miten suomalaiset pääsevät liikkumaan.
Toki alalla on runsaasti myös yrityksiä, jotka tarjoavat aikuisille mielekkäitä, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia, kuten Jiipee Pulkkinen kirjoittaa Lauantaivieras-kolumnissaan. Ilman kuntien panosta meillä ei kuitenkaan olisi uimahalleja, palloilukenttiä tai hiihtolatuja puhumattakaan koulujen liikuntasaleista, jotka ovat käytössä aamusta iltaan.
Kuntien rakentamia olosuhteita hyödyntävät myös urheiluseurat, jotka tekevät korvaamatonta työtä etenkin lasten ja nuorten parissa. Kunnat tukevat seuroja perimällä tiloista mahdollisimman edullista vuokraa. Tällaisen välillisen tuen ansiosta seurat voivat tarjota harrastajilleen kohtuuhintaista toimintaa.
Rovaniemellä on menossa toiminnan ja talouden uudistamisohjelma, jossa kaupunki tavoittelee kolmen vuoden aikana kaikkiaan 50 miljoonan euron säästöjä. Ohjelma koskee myös vapaa-ajanlautakuntaa, joka näillä näkymin joutuu karsimaan muun muassa ulkoliikuntapaikkoja.
Päättäjiä ei tarvinne muistuttaa liikunnan merkityksestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Lyhytnäköisestä säästö voi pitkän päälle tulla kalliiksi.