Meillä oli vieraana ulkomaisia joululomalaisia. He olivat ensi kertaa Lapissa ja Suomessa.
Talven ihmemaa teki heihin suuren, positiivisen vaikutuksen.
Minua heidän vierailussaan kiehtoivat eniten huomiot lappilaisen arjen pienistä ihmeistä.
Lumityöt.
Joka kerta, kun taivaalta leijali lumihiutaleita, alkoi ihastunut huokailu: Miten kaunista! Mennään äkkiä ulos.
Lumilinnan rakentamisen ja pulkkailun ohella vieraitamme innostivat meille niin kovin epämieluisat lumityöt.
Kolaaminen ja lapiointi oli heidän mielestään jotakin niin kiehtovaa, ettei talonväen tarvinnut tarttua lumenluontivälineisiin kertaakaan: This is so much fun!
Roikka.
Vierailun aikana koettiin myös parinkymmenen asteen pakkasia: Aah, miten raikasta! Kuvat -21 astetta näyttävästä lämpömittarista levisivät maailmalle.
Olennainen osa lappilaisessa talviarjessa selviytymistä on auton laittaminen roikan nokkaan. Miten se tapahtuu, voitko näyttää? Oli naurussa pitelemistä, kun esittelin auton keulan ympärillä huuli pyöreänä kyykkineelle yleisölle, mihin töpseli tökätään ja mitä sitten tapahtuu.
Uni.
Heti ensimmäisenä iltana yksi vieraistamme pahoitteli, että hän herää aina klo 6.30 riippumatta siitä, moneltako hän on mennyt nukkumaan.
Koko porukka heräsi joka aamu aikaisintaan klo 10. Miten tämä on mahdollista? Tämä pimeys on kyllä ihastuttavaa!
Sauna.
Vieraidemme kotimaassa saunaan mennään iho kuivana ja pyyhe ympärillä. Istutaan kuumuudessa ja pyöritetään pyyhettä pään päällä.
Ennen saunomista, sen aikana ja jälkeen tankataan vettä.
Voi sitä ihmetyksen määrää, kun suihkun jälkeen istahdimme alastomana saunan lauteille ja siemailimme kylmät oluet lempeän löylyhöyryn keskellä. Siitä pihalle pakkaseen vilvoittelemaan ja kohta takaisin lauteille.
Saunan jälkeen ei kiskottu vaatteita nihkeälle iholle, vaan istuskeltiin kaikessa rauhassa kylpytakit päällä. Näinhän se kuuluu tehdä! Kerromme tästä kaikille.
Makkara.
Vieraamme olivat kuulleet, ettei suomalainen makkara ole kovin hyvää; se on sellaista jauhoista mössöä, oli kerrottu.
Kipakassa pakkasessa laavutulilla itse paistettu perinteinen hiillosmakkara nokipannukahvin kera räjäytti tajunnan: Mamma mia! Meille on puhuttu palturia!