Suomessa eletään erikoista vaalivuotta. Historian ensimmäiset maakuntavaalit on suunniteltu järjestettäväksi lokakuussa, mutta niiden järjestäminen on vielä ehdollista. Vaalit toteutuvat, jos eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait heinäkuun alkuun mennessä.
Monet suomalaiset eivät tiedä maakuntavaaleista mitään tai ainakaan ne eivät kiinnosta. Tämän todistaa myös tuore kysely, jonka mukaan kiinnostus maakuntavaaleja kohtaan on jopa vähäisempää kuin kiinnostus eurovaaleja kohtaan.
Kiinnostuksen puute ei ole ihme, sillä epävarman tilanteen takia vaaleista ei ole juurikaan tiedotettu. Tiedotuskampanjat on tarkoitus aloittaa kevään aikana.
Epävarmuus näkyy myös mahdollisten ehdokkaiden kiinnostuksessa. Tässä jutussa kerrotaan, että Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsenistä suuri osa miettii vielä, asettuuko ehdolle maakuntavaaleissa vai ei. Vain kymmenen valtuutettua ilmoittaa varmasti päättäneensä ehdokkuudestaan.
Vetovoimaisten ehdokkaiden löytäminen on tietysti tärkeää puolueille, mutta se on tärkeää myös vaalien onnistumisen kannalta. Vaaleissa on kyse historiallisesta vallan siirrosta kunnilta maakunnille, joten on hälyttävää, jos maakuntavaalien äänestysprosentti jää kovin alhaiseksi. Se kertoo, että viesti maakuntauudistuksesta ja sen merkityksestä ei ole tavoittanut kansalaisia.
Ensimmäisten maakuntavaltuustojen rooli on merkittävä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoimisessa. Ne koskevat useimpia meistä, joten olisi tärkeää, että vaalien alla ehdittäisiin puhua myös oikeista asioista. Varsinkin vähäväkisten kuntien asukkaiden pitäisi herätä huolehtimaan, että joku edustaa heitäkin.
Jos tavallinen kansalainen ei vielä täysin ymmärrä maakuntavaltuustojen tehtäviä, myös kuntapoliitikoille vaikuttaa olevan osittain epäselvää, minkälainen on maakuntavaltuutetun rooli. Kenen asiaa maakuntavaltuutettu ajaa: puolueen vai kenties äänestäjiensä, joista suurin osa todennäköisesti on hänen kotikuntansa asukkaita?
Moni sanoo ajavansa koko maakunnan parasta, mutta on tietysti erittäin tulkinnanvaraista, mikä se missäkin tilanteessa on. Erikoissairaanhoidon kiistat ovat tästä hyvä esimerkki. Rovaniemeläisten perustelut maakunnan edusta eivät luultavasti jatkossakaan vakuuta Länsi-Pohjan keskussairaalan puolustajia.
Kiinnostavaa onkin nähdä, minkälaisilla teemoilla ehdokkaat vaalikampanjoitaan käyvät ja kuinka konkreettisesti asioista uskalletaan puhua. Vetoaisiko rovaniemeläisiin äänestäjiin ehdokas, joka lupaisi laittaa kemiläiset kuriin?
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.