Toi­mit­ta­jal­ta: Kenellä hu­kas­sa? Il­moi­tus ka­don­nees­ta pyö­räs­tä tehdään mie­luum­min someen kuin po­lii­sil­le

Asuin tovin elämästäni Oulussa, joka on tunnettu lukuisista pyörävarkauksista. Tutut naljailivat, etten ole saanut täysimittaista Oulu-kokemusta, koska pyörääni ei oltu vielä kertaakaan viety.

Nippusiteillä tankoon kiinnitetty pyöränkori sekä soittokello olivat lähteneet omille teilleen, mutta itse pyörä ei ollut kelvannut kenellekään.

Monelta oululaiselta tutulta oli viety useampi pyörä. Jo on huolimatonta meininkiä, ajattelin, kunnes epäonni sattui viimein omalle kohdalle.

Rovaniemellä pyörävarkaudet ovat Lapin poliisilaitoksen mukaan vähentyneet huomattavasti viime vuosiin nähden. Se kuulostaa lohdulliselta, mutta pohdittavaksi jää, ovatko pyörävarkaudet oikeasti vähentyneet, vai ilmoitetaanko niistä vain harvemmin poliisille.

Rikosilmoituksen tekeminen varastetusta pyörästä tuntuu monesta liioitellulta, mikäli kyseessä ei ole arvokas menetys. Kalliimpien pyörien kanssa tilanne voi olla toinen.

"Käytännössä arvottoman pyöränrämän katoamisilmoitus voi auttaa jonkun toisen tuhansien eurojen arvoisen kulkuvälineen löytymisessä."

”Rikosilmoitukset” tuntuvat ilmestyvän yhä useammin sosiaaliseen mediaan kuin poliisille. Paikkakuntien some-ryhmät täyttyvät kadonneiden pyörien tuntomerkeistä ja varastettujen tavaroiden ympärille on perustettu myös omia ryhmiä. Kadonneita pyöriä paitsi ilmoitellaan, myös etsitään ahkerasti. Ryhmiin lähetetään kuvia ojiin hylätyistä pyöränromuista: ”Kenellä hukassa?”, kuuluu kysymys.

Toisinaan pyörä löytyy, mutta yleensä ilmoitukset hukkuvat toistensa alle. Tästä jutusta löytyy onnekas tarina, jossa kadonnut pyörä löytyi sosiaalisen median ja asianomaisen salapoliisityön avulla.

Vaikka kadonneen pyörän etsintä olisikin tehokkaampaa sosiaalisessa mediassa kuin poliisin käsissä, poliisi kehottaa aina tekemään rikosilmoituksen varkaudesta. Jokaista tapausta ei pystytä tutkimaan, mutta löytyneen pyörän omistaja voidaan selvittää vain, jos pyörästä on tehty ilmoitus. Rikosilmoituksen tekeminen ei estä pyörän omaehtoista etsimistä somessa.

Rikosilmoitus kannattaa myös, vaikka kyseessä olisi vain muutaman kympin arvoinen anastus. Samalla alueella ilmoitetut pyörävarkaudet voivat käynnistää tutkinnan, ja käytännössä arvottoman pyöränrämän katoamisilmoitus voi auttaa jonkun toisen tuhansien eurojen arvoisen kulkuvälineen löytymisessä.

”Nykyistä pyörääni suojelee paksu ruostekerros, rämisevät kettingit ja vänkyrät vanteet."

En vaivautunut tekemään omasta pyörästäni rikosilmoitusta, koska en uskonut sen auttavan pyörän löytymisessä. Kävin pari kertaa haahuilemassa rikospaikalla tuloksetta, minkä jälkeen luovutin ja aloin selata käytettyä pyörää viedyn tilalle netistä. Tänä päivänä ehkä etsisin pyörääni hanakammin ja tekisin siitä ainakin rikosilmoituksen.

Nykyistä pyörääni suojelee paksu ruostekerros, rämisevät kettingit ja vänkyrät vanteet. Se tuskin on varkaan silmissä kannattava kohde, mutta kahlitsen pyörän silti paksulla kettinkilukolla, joka on valehtelematta arvokkaampi kuin itse pyörä. Se on periaatekysymys: toista kertaa en aio pyörääni varkaalle menettää.

Kirjoittaja on Uuden Rovaniemen toimittaja.

Ilmoita asiavirheestä