Greta Virranniemi
Kävelen pitkin Kemijoen keskustan puoleista rantaa rautatiesillalta kohti Jätkänkynttilää.
Syysillan pimeys hiipii taivaalle. Vesi hohkaa tummansinisenä. Jätkänkynttilän ja Ounasvaaran valot loistavat kauniina tummuvaa taustaa vasten. Toisella puolen minua tervehtivät talojen seinät.
Vastaan kävelee vain yksittäinen koiranulkoiluttaja. Onneksi en ole liikenteessä yksinään, sillä muuten saattaisi pelottaa.
Minua hämmästyttää, että Rovaniemen keskustan ehkä kaunein paikka on autio ja tyhjä.
Kemijoen rannassa keskustan puolella olisi loistava paikka kesäiselle torille ja talviselle joulukadulle.
Rantaan voisi rakentaa pieniä kojuja. Paikalliset yrittäjät voisivat myydä niissä elintarvikkeita tai vaikka käsitöitä kesäisin. Rantaan voisi kohota myös muutama pieni, lämmitetty mökki, joissa kojutoiminta voisi jatkua vielä, kun talvi alkaa tehdä tuloaan ja ilmat viiletä.
Minä ainakin haluaisin shoppailla sellaisessa paikassa.
Kojujen kiertelyn lomassa olisi ainakin kesäisin kiva istahtaa hetkeksi joen pientareelle ja nauttia piknikistä. Siihen sopisi hyvin laudoitettu joen penger. Mallia voisi ottaa vaikka Oulun torinrannasta.
Rovaniemellä puhuttiin vähän aikaa sitten paljon siitä, missä päin keskustaa markkinoita pitäisi järjestää. Minun mielestäni torin ja markkinoiden paikka on rannassa.
Rannan kojuihin ja muihin rakenteisiin voisi hakea inspiraatiota lappilaisesta, perinteisestä rakentamisesta. Ideoita voisi löytyä myös Joulupukin Pajakylästä, joka ainakin minun silmääni näyttää mukavan tunnelmalliselta, vaikka en joulusta muuten paljon perustakaan.
En kaipaa rantaan kuitenkaan mitään joulumaata. Myös mauttomat muoviset joulukoristeet ja ylenpalttiset valomeret voisi rannasta jättää suosiolla pois.
Onkohan kukaan muu ajatellut samaa rannalla talsiessaan?