Toi­mit­ta­jal­ta: Kan­sa­lais­opis­tot yh­dis­ty­vät ja kun­nan­ta­lo pu­re­taan – maa­lais­kun­nan jään­teet­kin pian muisto vain

Kuva: Jussi Leinonen

Historian lehdet havisivat, kun Rovaniemen kaksi kansalaisopistoa julkaisivat äskettäin yhteisen opinto-ohjelman. Ohjelma ennakoi ensi vuoden alussa tapahtuvaa muutosta: silloin Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto ja Rovaniemen kansalaisopisto eli Rovala yhdistyvät, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä vastaa jatkossa Rovala.

Kahden kansalaisopiston toiminta yhden kunnan alueella on jäänne ajalta, jolloin Rovaniemiäkin oli kaksi. Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät jo vuonna 2006, mutta kansalaisopistopalveluita ei vielä silloin kyetty yhdistämään.

Maalaiskunta halusi turvata kylien opistopalvelut, ja sen vuoksi maalaiskunnan kansalaisopisto sai jatkaa kaupungin kansalaisopistona. Se on toiminut näihin päiviin saakka entisen maalaiskunnan alueella, kun taas Rovalan Setlementin ylläpitämä Rovaniemen kansalaisopisto on toiminut vanhan Rovaniemen kaupungin alueella.

Kansalaisopistojen yhdistämistä on valmisteltu Rovaniemellä jo muutaman vuoden ajan, sillä kahden organisaation ylläpitäminen ei tietenkään ole järkevää. Aluksi yhdistämisen pohjaksi kaavailtiin kaupungin ja Rovalan omistamaa osakeyhtiötä, mutta omistuksen jakaantumisesta ei päästy yhteisymmärrykseen.

Sen jälkeen kaupungin päättäjät taipuivat hyväksymään mallin, jossa kansalaisopistopalvelut siirtyvät kokonaan Rovalan hoidettavaksi vuoden 2020 alusta lähtien. Kaupunki kuitenkin tukee Rovalan toimintaa kolmen vuoden ajan ja antaa tiloja opetukseen vastikkeetta.

Kun Rovaniemet yhdistyivät yli 13 vuotta sitten, vanhat kuntarajat näkyivät päätöksenteossa pitkään. Kaupunkilaisen näkökulmasta vaikutti usein siltä, että Rovaniemellä toimittiin vanhan maalaiskunnan ehdoilla ja joitakin rakenteita ylläpidettiin vain siksi, että niin oli maalaiskunnassa tehty.

Kansalaisopistotoiminnassa maalaiskunnan vaikutus on näkynyt ehkä pisimpään. Osa Rovaniemen päättäjistä on halunnut pitää kiinni kaupungin omasta kansalaisopistosta viimeiseen saakka, ikään kuin vain se takaisi opistopalveluiden säilymisen kylissä.

Rovaniemen kurja taloustilanne lienee vihdoin tuonut järjen päättäjien käteen. Vai onko päättäjien sukupolvi nyt vaihtunut eikä joukossa enää ole niitä, jotka muistelisivat vanhaa kuntajakoa?

Päättäjien siunauksella myös Rovaniemen katukuvasta katoaa lähivuosina kuntajaon tärkeä muistomerkki. Valtuusto nimittäin hyväksyi toukokuussa kaavamuutoksen, jossa Rovakatu 2:ssa sijaitseva maalaiskunnan entinen kunnantalo puretaan pois uusien kerrostalojen tieltä.

Ilmoita asiavirheestä