Tuoreessa Lapin suhdannekatsauksessa Rovaniemen käyrät nousevat elinvoimaisesti ylöspäin. Katsauksen mukaan liikevaihto Rovaniemen seutukunnassa kasvoi viime vuonna voimakkaasti etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Käyrät kertovat talouden kasvusta ja positiivisesta kehityksestä. Tämä näkyy myös Rovaniemen katukuvassa vilkkaana rakentamisena ja uusina yrityksinä, joita on perustettu ennätykselliseen tahtiin etenkin matkailualalle.
Rovaniemellä menee siis hyvin – vai meneekö sittenkään?
Elinkeinoelämän kasvu ei heijastu suoraan Rovaniemen kaupungin talouteen, jossa valtionosuuksien pieneneminen ja toisaalta menojen kasvu ja suuret investoinnit muodostavat hankalan yhtälön. Sen ratkaisuksi kaupunginjohtaja Esko Lotvonen ehdottaa kuntaveron korottamista ensi vuonna nykyisestä 21:stä 22 prosenttiin.
Veronkorotus toisi kaupungille lisätuloja noin 11 miljoonaa euroa. Samalla se toisi Rovaniemelle mainetta kireän verotuksen kaupunkina, sillä 22 prosentin tulovero on ollut tähän saakka lähinnä pienten kuntien käytössä.
Veroprosentista päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto marraskuussa ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Sitä ennen kaupunginhallitus haluaa vielä tutkia, voisiko Rovaniemi selvitä 0,5 prosenttiyksikön korotuksella tai jopa kokonaan ilman korotusta. Lautakunnat ovat saaneet tehtäväkseen selvittää eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja etsiä mahdollisia säästökohteita.
On vaikea kuvitella, että säästöjä löytyy palveluista, sillä palveluiden kustannukset päinvastoin kasvavat palkankorotusten takia. Mutta entä investoinnit?
Esko Lotvonen varoitteli päättäjiä liian voimakkaasta investointitahdista jo viime syksynä, kun valtuustoryhmät pääsivät valtuustosopimuksen myötä yhteisymmärrykseen muun muassa koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja rakentamisaikataulusta. Nämä ja monet muut investoinnit kasvattavat rajusti kaupungin velkamäärää ja luovat painetta verorahoituksen kasvattamiseen.
On selvää , että lupaukset koulujen ja päiväkotien kunnostamisesta täytyy pitää, jotta kenenkään ei tarvitse kärsiä huonosta sisäilmasta.
Samalla päättäjien täytyy kuitenkin esimerkiksi Saarenkylän kouluratkaisussa kantaa vastuuta siitä, ettei seiniä rakenneta enemmän kuin on välttämättä tarpeen. Muiden investointien osalta voi miettiä, onko esimerkiksi Nelostien ylittävä Ruokasenkadun silta todellakin tarpeellinen jo lähivuosina.
Jos päättäjät eivät halua tai osaa tehdä valintoja, verotuksen kireyttä on turha tuskailla.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.