Satavuotiaan Suomen juhlinta koki huipennuksensa keskiviikkona, ja millainen huipentuma se olikaan! Juhlavuoden Yhdessä-teema toteutui ainakin täällä Rovaniemellä sanan syvimmässä merkityksessä.
Keskiviikkona aamupäivällä rovaniemeläisiä yhdisti kunniavartio sankarihautausmaalla. Jo edellisenä iltana haudoille oli laskettu kynttilät ja havuseppeleet, joita sadat kaupunkilaiset olivat sitoneet Leena ja Anni Ilvesluodon järjestämissä talkoissa.
Kunniavartio uhkasi jäädä kokonaan järjestämättä, kunnes yksittäinen kaupunkilainen otti sen asiakseen. Joni Ylinamman organisoimaan vartioon ilmoittautui lopulta noin 750 miestä ja naista. Se on iso määrä, sillä esimerkiksi Oulussa vapaaehtoisia ilmoittautui saman verran, vaikka siellä on yli kolme kertaa enemmän asukkaita kuin Rovaniemellä.
Seppeletalkoot ja vartiotapahtuma todistivat, että suomalaiset arvostavat Suomen itsenäisyyden puolustajia ja sodanjälkeisen Suomen rakentajia ehkä enemmän kuin koskaan. Nykyään myös nuoret ymmärtävät, kuinka suuria uhrauksia itsenäisyys on vaatinut.
Kunniavartiot kaatuneiden haudoilla olivatkin liikuttava ja mieleenpainuva näky myös siksi, että ne yhdistivät rovaniemeläiset yli sukupolvien. Mukana olivat myös menneet sukupolvet – ne, joita hiljennyimme muistamaan.
Itsenäisyyspäivän tapahtumien kaikki vapaaehtoiset ansaitsevat ison kiitoksen. Heidän kauttansa me muutkin rovaniemeläiset pääsimme arvokkaalla tavalla osallistumaan päivän viettoon.
Joku jo toivoi, voisiko kunniavartiosta tehdä jokavuotisen perinteen. Onnistuisiko se yhdessä?
