Onkohan kukaan laskenut, kuinka monta tornihotellihanketta Rovaniemellä on ollut vireillä aikojen saatossa. Milloin tornihotellia on kaavailtu Valionrantaan, milloin ydinkeskustaan.
Viimeksi tornihotellia havitteli City-hotelli, joka muutama vuosi sitten haki kaavamuutosta 12-kerroksista hotellia varten. Se olisi noussut Pekankadulle nykyisen hotellirakennuksen viereen. Kaavamuutos toteutui kuitenkin vain seitsemänkerroksisena. Rakentaminen tontilla ei ole alkanut, vaan se toimii edelleen pysäköintipaikkana.
Nyt tornihotellia suunnittelee Osuuskauppa Arina Lapinmaan kortteliin. Kaavamuutos on käynnistynyt, ja siinä kaupunki tutkii, voisiko kortteliin sijoittaa jopa 24-kerroksisen rakennuksen. Se olisi lähes yhtä korkea kuin Tampereen hotelli Torni, joka sekin on S-ryhmän rakennuttama.
S-ryhmä ei ole Rovaniemelläkään asialla ensimmäistä kertaa. S-ryhmän ensimmäinen tornihotellisuunnitelma on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1997, jolloin se olisi halunnut rakentaa 16-kerroksisen torniosan hotelli Vaakunan yhteyteen.
Silloin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, mutta ympäristöministeriö torppasi sen. Ministeriön mielestä korkea tornitalo ei olisi soveltunut Rovaniemen 4–5-kerroksisista rakennuksista muodostuvaan kaupunkikuvaan.
Kaavamuutos on monivaiheinen prosessi, jossa tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja. 24-kerroksinen tornitalo on Lapinmaan korttelissa yksi vaihtoehto muiden joukossa. Millainen vaihtoehto kaavamuutoksessa toteutuu, siitä päättää myöhemmin kaupunginvaltuusto.
Rovaniemen päättäjillä vaikuttaa kuitenkin nyt olevan halua kerroslukujen korottamiseen. Siihen viittaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan Liisa Ansalan kommentti, jossa hän ennustaa, että keskusta-alueella tullaan jatkossa näkemään nykyistä korkeampaa rakentamista.
Olisiko aika viimein kypsä vähintään 12-kerroksiselle tornitalolle? Ainakin sille kannattaa antaa mahdollisuus, sillä kerrosluku ei ole ainut asia, joka vaikuttaa kaupunkikuvaan. Ratkaisevaa on, miten tornitalo sijoittuu kortteliin ja miltä se näyttää.
Lapinmaan korttelin kaavamuutoksen yhteydessä kaupunki selvittää myös, miten kauppatori voitaisiin sijoittaa Lordinaukiolle. Yleiskaava antaa jo tähän osviittaa: siinä aukiota on laajennettu torin tarpeisiin suurin piirtein Pukumiehen myymälän verran.
On oikea askel siirtää kauppatorin toiminnot kaupungin keskustaan, jonka kesäilme on nykyään ankean harmaa. Torin myötä Lordinaukiosta toivottavasti muodostuu aito, elävä ja värikäs kaupunkikeskus, joka kutsuu puoleensa niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin.