Rovaniemellä on viime kuukausina keskusteltu kiihkeäänkin sävyyn siitä, edustavatko aluelautakunnat demokratiaa vai eivät. Keskustelun taustalla on kaupungin organisaatiouudistus, josta kaupunginvaltuusto päättää parin viikon kuluttua.
Uudistuksen suurimpia kiistakysymyksiä on, säilytetäänkö aluelautakunnat omine määrärahoineen vai korvataanko ne toimikunnilla, joilla ei ole taloudellista valtaa.
Kaupunginhallitus päätyi marraskuussa esittämään aluelautakuntien lakkauttamista äänin 6–5. Lakkauttamisen kannalla olivat kokoomus, demarit ja perussuomalaiset. Keskusta ja vasemmistoliitto kannattivat lautakuntien säilyttämistä.
Myöhemmin kokoomus on jäänyt aika lailla yksin taistelussaan aluelautakuntia vastaan. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ilmoitti heti kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, että puolueen kaksi edustajaa äänestivät hallituksessa vastoin ryhmän kantaa. Perussuomalaiset siis kannattavat aluelautakuntien säilyttämistä.
Sosialidemokraatit puolestaan ovat olleet aiheesta hiiren hiljaa. Kuntavaalien alla puolue ei luultavasti halua leimautua asiassa.
Kokoomus ei sen sijaan ole pelännyt leimautumista, vaan on tuonut kantaansa esiin mielipidekirjoituksissa. Kokoomuksella ei olekaan paljon menetettävää, sillä se kerää Rovaniemellä äänensä kaupungin ydinalueelta. Kylissä kokoomuksen kannatus on vähäistä.
Aluelautakuntia sekä puolustetaan että vastustetaan demokratialla. Kokoomuksen mielestä demokratiaan ei kuulu, että kunnassa annetaan rahaa ja valtaa toimielimelle, jota ei ole valittu vaaleilla. Verorahoista päättäminen kuuluu kokoomuksen mielestä vain ja ainoastaan kaupunkilaisten valitsemille valtuutetuille.
Puolustajien mielestä aluelautakunnat edustavat lähidemokratiaa parhaimmillaan. Lautakunnissa kylät saavat edustajiensa kautta päättää, miten oman alueen palvelut parhaiten järjestetään annettujen määrärahojen puitteissa.
Valtuustossa lautakuntien kohtalosta äänestetään takuuvarmasti. Äänestyksen lopputulos on täpärä, mutta todennäköisesti aluelautakuntien kannalta myönteinen, sillä keskustan, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten ryhmät muodostavat valtuustossa enemmistön.
Aluelautakuntien toimintaa onkin perusteltua jatkaa ainakin seuraavan valtuustokauden ajan. Tuleva kausi näyttää, miten sote-järjestelyt vaikuttavat kuntien päätöksentekoon ja onko hallintoa tarpeen organisoida myöhemmin taas uudestaan. Kausi näyttää myös sen, miten kylistä nousee edustajia valtuustoon, jonka kokoonpano pienenee 59 valtuutetusta 51 valtuutettuun.