Rovaniemen seurakunnan 3. hautausmaalla on vaikuttava muistomerkki. Punaiseen graniittipaateen on kiinnitetty lippalakkipäisen miehen tumma profiili, lehvä ja vuosiluku 1918.
Tähän saakka vain vuosiluku on kertonut muistomerkin taustasta: se on pystytetty kansalaissodassa vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistoksi.
Kansan suussa muistomerkistä puhutaan punaisten hautana, vaikka sen alle ei olekaan tiettävästi haudattu ketään. Kansalaissodassa teloitettuja punaisia ei aikoinaan kelpuutettu hautausmaan multiin, vaan heidät haudattiin joukkohautaan 3. hautausmaan aidan ulkopuolelle.
Kun Wäinö Aaltosen suunnittelema muistomerkki pystytettiin vuonna 1954, aika ei ilmeisesti ollut kypsä siihen, että punaisia vainajia olisi muistettu heidän omilla nimillään. Vainajien nimet on saatu muistomerkkiin vasta nyt, kun kansalaissodasta on kulunut sata vuotta.
Nimilaatta paljastettiin kansalaissodan muistojuhlassa viime viikon lauantaina. Laatassa on 23 kansalaissodassa kuolleen rovaniemeläisen nimet. Heistä 22 on teloitettu ja yksi kaatunut.
Muistojuhlassa konkretisoitui, että vainajat ovat osa Rovaniemen ja rovaniemeläisten sukujen historiaa: tilaisuudessa oli paikalla vainajien sukulaisia jopa suoraan alenevassa polvessa. Lapsenlapset jälkeläisineen muistivat ruusuilla isoisää, jota he eivät olleet koskaan tavanneet.
Kansalaissota jätti haavoja Rovaniemelle, vaikka taistelut eivät varsinaisesti tänne asti yltäneetkään. Raskaimpana monet ovat kokeneet sen, ettei sodan aikaisista tapahtumista ole juuri puhuttu. Teloitetutkin ovat jääneet nimettömiksi.
Vaiettua menneisyyttä on tänä vuonna avattu muun muassa teatterin keinoin. Keväällä Rovaniemen teatterissa esitettiin työväentalon vaiheisiin ja myös kansalaissotaan liittyvää Veljet keskenään -näytelmää. Näytelmäryhmä Saalot on puolestaan nostanut Surusankari-näytelmänsä päähenkilöksi Leo Pekkalan, joka teloitettiin ja upotettiin avantoon Lainaalla. Pekkala on yksi niistä, joiden nimi on nyt muistomerkin laatassa.
Myös Rovaniemen kirjastossa on meneillään luentosarja, joka valottaa kansalaissotaa ja sen seurauksia Lapissa.
Viikon takaisessa muistojuhlassa Rovaniemen seurakunnan kirkkoherra Kari Yliräisänen piti viisaan muistopuheen. Hänen ydinsanomansa oli: Ei koskaan enää.
Tämänkin vuoksi sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat yhä ajankohtaisia. Meidän pitää tietää ja muistaa, mihin yhteiskunnan jakautuneisuus ja vihapuheet voivat pahimmillaan johtaa.