Todistajien uhkailu on yleistynyt viime vuosina. Poliisille tehtiin viime vuonna 172 rikosilmoitusta oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta. Rikosilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, riski todistajan uhkailuun kasvaa. Jos tapaukseen liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, riski kasvaa entisestään, arvioi Keskusrikospoliisin KRP:n järjestäytyneen rikollisuuden torjuntalinjan päällikkö, rikostarkastaja Ari Karvonen.
- Uhkauksissa ei useinkaan käytetä fyysistä väkivaltaa, mutta annetaan ymmärtää, että tällainen valmius fyysiseen väkivallan käyttöön on olemassa, ellei todistajankertomusta muuteta.
- Oikeusprosessin aikana muuttuneet kertomukset saattavat viitata tällaiseen vaikuttamiseen.
Rikostarkastaja sanoo, ettei todistajien uhkailu ole ongelma vain vakavissa rikoksissa. Hänen mukaansa uhkailua tapahtuu kaikentasoisissa rikoksissa.
Asianajaja Markku Fredmanin mukaan tyypillisiä järjestäytyneen rikollisuuden ulkopuolella tapahtuvia todistajan uhkauksia ovat esimerkiksi perheväkivaltatapaukset, joissa aviomies uhkaa puolisoa väkivallalla.
- Aviomies saa syytteen vaimonsa pahoinpitelystä. Mies kuitenkin uhkaa vaimoa väkivallalla, jos tämä kertoo oikeudessa totuuden. Tällainen on aika tyypillinen todistajan uhkailutapaus.
Karvonen puolestaan sanoo, että uhkailijoiden intressit yleensä muuttuvat, mitä raskaammista syytteistä on kyse.
Perheväkivaltaan syyllistyneen henkilön motiivi uhkailulle voi olla se, että hän yrittää välttää tuomion. Huumausainerikoksissa ja järjestäytyneessä rikollisuudessa uhkailuun saattaa liittyä taloudellisia intressejä – tai uhkailulla yritetään välttää kokonaisen rikollisringin kärähtäminen.
- Todistajien uhkailu on tyypillisesti piilorikollisuutta, ja se tulee ilmi yleensä poliisin oman toiminnan kautta tai jos uhkailun kohde tuo asian itse esille. On todella hankala sanoa, kuinka yleistä todistajien uhkailu todellisuudessa on.
Karvonen kuitenkin arvioi, että todistajien uhkailussa todellisuus on aivan muuta, kuin mitä poliisin rikosilmoitustilastot näyttävät.
- Kun ottaa huomioon, kuinka moni todistaja muuttaa tarinaansa, epäilen, ettei tuo luku edusta totuutta.
Poliisi on saanut tänä vuonna uusia työkaluja todistajien suojelun parantamiseksi vakavissa rikoksissa. Todistajansuojeluohjelma tuli lainsäädäntöön maaliskuun alussa. Äärimmäisissä tapauksissa todistajalle luodaan peitehenkilöllisyys ja hänet sijoitetaan toiselle paikkakunnalle Suomeen tai ulkomaille.
Lisäksi ensi vuonna tulee voimaan laki, joka mahdollistaa nimettömän todistelun vakavissa rikoksissa.
Rikostarkastaja Karvonen epäilee, että juuri vakavan rikollisuuden kohdalla todistajat ovat haluttomampia ilmoittamaan kokemaansa uhkailua. Sen vuoksi Karvonen pitää hyvänä, että todistajansuojelu otetaan entistä paremmin huomioon lainsäädännössä.
- Ei tällaista lainsäädäntöä olisi tehty, ellei sille olisi todellista tarvetta.
Fredman taas arvioi, ettei nimettömän todistelun salliminen vaikuta merkittävästi siihen, uhkaillaanko todistajia vai ei.
Asianajaja muistuttaa, että nimetön todistelu on mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa todistajan henkilöllisyys ei ole pääteltävissä.
Fakta: Todistajan uhkailu
Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen on ollut rikoslaissa vuodesta 1998 lähtien.
Rikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen.
Poliisin rikosilmoitustilastojen mukaan todistajien uhkailu on yleistynyt jatkuvasti.
Vuonna 1999 poliisi kirjasi oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta 26 ilmoitusta. Vuonna 2004 tehtiin 81 ilmoitusta, vuonna 2009 110 ja vuonna 2014 172 ilmoitusta.