Ti­lus­jär­jes­te­ly etenee – Ar­pe­las­sa maan­omis­ta­jil­le esi­tel­lään mar­ras­kuun al­ku­päi­vi­nä ti­lus­jär­jes­te­ly­ra­port­ti

Maanmittauslaitos vastasi myöntävästi Tieksonjoen alueen maanomistajien pyyntöön. Syksyllä 2017 joukko maanomistajia haki tilusjärjestelyn ja yhteismetsän tarpeen selvittämistä niin sanotulla Tieksonjoen alueella. Tieksonjoki laskee Tornion puolella Kaakamajokeen.

– Alueen tilusrakenne on pirstaleinen. Palstat ovat kapeita ja pitkiä. Tilusjärjestelyselvityksessä haluamme selvittää alueen kehittämismahdollisuuksia tilusjärjestelyin, Maanmittauslaitoksen kartoittaja Mikko Marjomaa kertoo.

Maanmittauslaitoksessa on vireillä peräti kuusi maanomistajien hakemaa tilusjärjestelyselvitystä Lounais-Lapista.

– Metsäalueet koskevat Ylitornion Kauhajärven aluetta, Torniossa Aapajärven ja Tieksonjoen aluetta sekä Tervolassa navettakummun aluetta. Peltoalueista tilusjärjestelyssä ovat mukana Tornion Raumo-Liakka ja Arpelan seudun viljelijöiden pellot. Tieksonjoen alueen ongelmana on pieni palstakoko. Siellä pitäisi saada lunastuksia aikaiseksi, Marjomaa kertoo.

Tilusjärjestelyssä on tarkoitus kiinteistöjä vaihtamalla kasvattaa palsta- ja lohkokokoa sekä lyhentää kulkumatkoja.

Peltoalueiden osalta Arpelasta saadut vastaukset on ehditty käsitellä.

– Kyselylomakkeen palautti 60 prosenttia peltoalueiden omistajista. 95 prosenttia peltoalasta on kiinnostunut vastausten perusteella lähtemään tilusjärjestelyyn mukaan. Tämä on huippuluku, Mikko Marjomaa iloitsi.

Marjomaa haastatteli erikseen kaikki halukkaat maanomistajat.

– Nuoret viljelijät ovat ottaneet tilusjärjestelyn omaksi asiakseen. Heidän mielestään isommat palstat lähellä talouskeskusta tuovat mukanaan taloudellista, psyykkistä ja fyysistä helpotusta maatalouden hoitoon. Menestyksekäs maatalous vaatii paljon pinta-alaa lannanlevitykseen. Viljelijät ymmärtävät, että jotakin olisi hyvä tehdä, jos osa palstoista on kaukana kantatilasta, Marjomaa sanoo.

Tilusjärjestelyllä pyritäänkin vähentämään maatalouden hoitoon tarvittavaa liikennettä. Se on osittain liikenneturvallisuus- ja myös ympäristökysymys.

Arpelassa maanomistajille esitellään marraskuun alkupäivinä tilusjärjestelyraportti.

Lounais-Lapissa palstat ovat usein kapeita ja pitkiä. Tämä on perua isojaon maanjakotoimituksesta.

– Kantatila sijaitsi joen varressa kulkuväylän ja kalastuksen vuoksi. Se oli usein kapea suikale kaukaisuuteen. Tämä vaikuttaa edelleen Tornion- ja Kemijoen maankäyttöön. Isojaon jälkeen tiloja on jaettu ja vierestä on toiselle pojalle annettu entistä kapeampi suikale. Näin tehtiin pitkälti 1900-luvulle ja sillä oli isot ja ikävät seuraukset nykyaikaiselle maankäytölle, Marjomaa selvittää.

Tieksojoen alueen maanomistajat saivat Maanmittauslaitokselta kirjeen, jossa kartoitettiin tilussijoituksen ongelmia.

– Selvitys koskee muun muassa lohkokokoja ja -muotoja, myynti- ja ostohalukkuutta sekä ojituksia ja tiestöä. Samalla tiedustelimme halukkuutta lähteä mukaan alueelle mahdollisesti perustettavaan yhteismetsään. Metsäpalstan päässä ei välttämättä ole enää taloa, mistä isäntä lähtee pöllimetsään. Metsän omistus voi kuulua Etelä-Suomessa asuville perikunnan jäsenille, joten metsänhoidolliset työt ovat voineet jäädä tekemättä, Marjomaa sanoo.

Maksuttomassa tilusjärjestelyselvityksessä ovat Maanmittauslaitoksen mukana Suomen Metsäkeskus ja alueen kunnat.

– Selvitys ei käynnistä automaattisesti tilusjärjestelyä, vaan tilusjärjestelytoimitusta on haettava erikseen. Uskon, että Arpelassa on mielenkiintoa jättää hakemus. Myös Raumo-Liakan ja Kauhajärven alueella on tilanne sellainen, että jotain pitäisi alueella tehdä, Mikko Marjomaa kertoo.