Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ja saamelaiskäräjien näkemyserot ovat varjostaneet saamelaispolitiikkaa jo pitkään. Suurimmat näkemyserot liittyvät lain kohtaan, jossa määritellään, kuka on saamelainen.
KHO:n päätöksissä vaaliluetteloon on lisätty siihen hakeutuneita henkilöitä, jotka eivät saamelaiskäräjien vaalilautakunnan mukaan täytä luetteloon kuulumisen kriteereitä. KHO ja saamelaiskäräjät ovat käsitelleet kanteluja ja oikaisuja useaan otteeseen.
Mikä on saamelaiskäräjien tulevaisuus, jos tilanne jatkuu näin, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio?
– Nähdäkseni tämä asia tulee ratkaista, eikä se voi jatkua näin. Tilanne heikentää saamelaiskäräjiä.
Saamelaiskäräjät käsitteli viime viikolla 240 vaaliluetteloon hakeutumista koskevaa oikaisuvaatimusta. Tieto päätöksistä tulee kuluvan viikon ja ensi viikon aikana. Vaalit aloitetaan silti tavallisen aikataulun mukaisesti.
Voidaanko vaalit silti käydä, ja ovatko ne lainvoimaiset?
– Nähdäkseni voidaan, koska saamelaiskäräjälaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan vaaliluetteloon hakeutuminen tulisi olla kaikkine käsittelytasoineen käytynä ennen vaalien aloittamista tai käymistä.
Vaaliluetteloon hakeutumisprosessi oli kesken vaalien alettua myös vuonna 2015.
Sanila-Aikion mukaan Suomen valtion saamelaispolitiikka on murroksen alla.
– Tarvitaan monenlaisia, kiireellisiä toimia, joilla pysäytettäisiin saamelaisten sulautuminen valtaväestöön. Tästä tärkeimpänä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämisen ratkaiseminen, Sanila-Aikio sanoo.
Näin saamelaiskäräjävaalit etenevät
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta kotiseutualueen kunnasta on saatava kolme edustajaa ja yksi varajäsen kultakin alueelta.
Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Vaalit ovat suorat henkilövaalit, eikä vaaleissa käytetä suhteellista vaalitapaa. Valituksi tulevat 21 eniten ääniä saanutta ehdokasta, edellyttäen, että heidän joukossaan on vaadittava määrä ehdokkaita jokaisesta kotiseutukunnasta. Koko maa toimii yhtenä vaalipiirinä.
Vaalitoimitus alkaa vaaliasiakirjojen lähettämisellä äänioikeutetulle. Äänestys tapahtuu tänä vuonna pelkästään postiäänestyksen kautta.
Vaaliasiakirjat on palautettava vaalilautakunnalle siten, että ne ovat lautakunnalla viimeistään 30.9. ennen kello 18.
Äänestys järjestetään myös saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa hoitolaitoksissa tai kotona hoidettaville henkilöille, jos siihen on tarvetta.
Vaaleissa voivat äänestää myös ne, joiden vaalikelpoisuus on ollut epäselvää.
Saamelaiskäräjälain mukaan henkilölle, joka ennen ääntenlaskennan aloittamista esittää vaalilautakunnalle tai vaalipäivänä vaalitoimikunnalle korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen äänioikeudestaan, varataan tilaisuus saada vaaliasiakirjat ja äänestää.
Jos äänioikeutettu katsoo, että vaalilautakunnan päätös tuloksen vahvistamisesta tai vaalien toimittamiseen liittyvä toimenpide on lainvastainen, voi hallitukselle tehdä oikaisuvaatimuksen kahden viikon sisällä vaalien tuloksen vahvistamisesta.