Puun hakkuut lisääntyvät Suomessa ensi vuosikymmenellä teollisuuden investointien takia ja hiilinielut pienenevät. Tästä huolimatta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) uskoo Suomen pystyvän saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen päästöjen ja hiilinielujen tasapainosta jo ennen tavoiteaikataulua. Hiilinielujen kutistuminen on väliaikaista, hän sanoo.
- Luonnonvarakeskusten arviot ovat osoittaneet, että nielu palautuu taas pitemmän päälle, Tiilikainen sanoo.
Hänen mukaansa kasvua edistävän metsänhoidon avulla hiilinielut palautuvat nykytasolle noin vuonna 2035. Tiilikainen uskoo, että viimeistään vuonna 2045 metsämme sitoisivat kaikki Suomen fossiiliset päästöt.
- Meillä on ollut vuosikymmeniä tilanne, että metsien hakkuut ovat jääneet kauas tavoitteista. Nyt hakkuut nousevat suunnilleen sille tasolle, missä kestävät tasot on. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuudesta on pidettävä huolta ja huolehdittava myös siitä, että kasvu on aina isompi kuin hakkuu.
Kovan tavoitteen saavuttaminen edellyttää hiilinielujen säilyttämisen lisäksi myös muun muassa lämmityksen, liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen alas ajamista. Tiilikaisen mukaan esimerkiksi talojen lämmityskattiloihin pitää keksiä muuta poltettavaa kuin hiiltä ja öljyä tai hyödyntää maalämpöä.
Ministeri puhuu myös puurakentamisen puolesta.
- Puun sitoma hiili ei vapaudu takaisin ilmakehään hakkuun jälkeen, vaan säilyy puurakenteissa vuosikymmeniä tai jopa -satoja, kuten joissakin hirsitaloissa.
Hallitus pohtii parhaillaan keinoja, miten sähkö- ja biokaasuautoilua henkilöliikenteessä nopeutetaan ja tuetaan.
- Valtiolla on periaatteessa käytössään lainsäädäntöön liittyviä keinoja tai erilaisia taloudellisia keppejä tai porkkanoita eli vero- tai avustusratkaisuja, Tiilikainen sanoo.
Nopeiten liikenteen päästöjä vähennetään hänen mielestään kuitenkin sillä, että nykyinen autokalusto alkaa käyttää vähäpäästöisiä polttoaineita.