Suomalaiset Viron vapaussodassa, virolaiset Suomen-pojat jatkosodassa, presidentti Urho Kekkosen vierailu neuvosto-Viroon, suomirockin tähdet Tallinnassa – yhteydet Suomenlahden yli ovat saaneet monia muotoja sadan vuoden aikana:
Sotarintamilta Kekkosen vierailuun
– Suomen sisällissota sai epäsuoraa jatkoa Viron vapaussodassa, johon osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia. Suomalaiset olivat merkittävässä osassa muun muassa Narvan valtauksessa, ja heidän vastaansa sattui venäläisbolshevikkien lisäksi suomalaisia punaisia.
Kuuluisa Pohjan Pojat -joukko puolestaan taisteli etelärintamalla virolaisen everstiluutnantti Hans Kalmin johdolla.
– Jatkosodassa taisteli vuorostaan Suomen asevoimien riveissä yli 3 000 virolaista vapaaehtoista Suomen-poikaa, jotka halusivat välttää Saksan aloittaman värväyksen Virossa. Heistä suuri osa palasi Viroon taistelemaan neuvostojoukkoja vastaan Saksan vetäydyttyä. Satoja vietiin myös vaivihkaa turvaan Ruotsiin.
Vapaaehtoisista pääosa kuului Jääkärirykmentti 200:aan, jonka muistomerkki paljastettiin Luumäellä vain pari päivää ennen Viron uudelleen itsenäistymistä 1991.
– Suomessa sodanjälkeisen ajan tunnetuimpia virolaisia oli ooppera- ja iskelmälaulaja Georg Ots (1920–75). Estonia-teatterin rakastettu baritoni vieraili usein Suomessa ja myös levytti suomeksi, muun muassa Saarenmaan valssin.
– Presidentti Urho Kekkonen teki maaliskuussa 1964 vierailun neuvosto-Viroon. Tarton yliopistossa hän painoi päähänsä lahjaksi saamansa virolaisen opiskelijalakin ja herätti huomiota pitämällä puheensa sujuvasti viron kielellä. Käärikussa UKK kävi hiihtolenkillä, reitti kantaa yhä urheilukeskuksessa nimeä "Kekkose rada".
Epävirallista vierailua on jälkikäteen arvioitu merkittäväksi avaukseksi virolaisten ja suomalaisten yhteyksien tiivistämisessä.
Viru-hotelli valmistui ennätysajassa
– Kekkosen toive matkailuyhteyksien parantamisesta Suomen ja neuvosto-Viron välillä toteutui kesällä 1965, kun säännöllinen laivaliikenne Suomenlahden yli (kesäisin) alkoi yli 20 vuoden tauon jälkeen. Vuonna 1980 reitille tuli monille suomalaisille tutuksi tullut Georg Ots -laiva, joka seilasi väliä vuoteen 2000 saakka.
– Erityisesti ulkomaisten matkailijoiden tarpeisiin valmistui Tallinnan maamerkiksi Viru-hotelli vuonna 1972. Suomalaiset rakensivat länsimaalaisuuden sillanpääaseman valmiiksi ennätysajassa kolmessa vuodessa. Hotelli oli myös Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kiinnostuksen kohde, KGB:llä oli rakennuksessa omat salaiset tilat huoneiden salakuuntelua varten.
Suomen tv "läikkyi" Viroon
– Suomen televisio ja radio näkyivät ja kuuluivat eli "läikkyivät" Viroon, minkä ansioista neuvostotasavallan pohjoisosan asukkaat oppivat vuosien varrella hyvin suomen kielen.
Viron kommunistipuolueen mieleen kaikki ohjelmat eivät olleet, ja esimerkiksi 1971 Espooseen valmistunutta suuritehoista lähetintä epäiltiin CIA:n rahoittamaksi salajuoneksi. Propagandaksi epäiltiin myös Väinö Purjeen eli "K-kaupan Väiskin" ylipursuavia lihatiskejä.
Hallitumpaa tv-vaihtoa edusti vuosina 1966–70 sekä Virossa että Suomessa esitetty tietokilpailuohjelma Naapurivisa. Kuuluisimmat kilpailijat olivat Suomen Esko Kivikoski ja Viron Hardi Tiidus. Ohjelman kysymykset pidettiin kaukana päivänpolitiikasta, mutta ilmeisesti tietovisa oli Neuvostoliiton kommunisteista silti liian suosittu, koska se lopetettiin muutaman vuoden jälkeen.
Rockkonsertista mielenilmaukseksi
– Radio Ykkösen johtajan Markku Veijalaisen osittain organisoima Rock Summer/Glasnost Rock 1988 Tallinnassa muuttui pelkästä rockkonsertista mielenilmaukseksi Viron itsenäisyyden puolesta.
Suomirockin tähdistä olivat mukana muun muassa Eppu Normaali ja Juice Leskinen, joka esitti silloin kielletyn Maamme-laulun yli 150 000 hengen yleisölle. Leningrad Cowboysin Sakari Kuosmanen tempaisi Finlandia-hymnin "Oi Eesti katso sinun päivä koittaa..." ja huusi lavalta: "Eesti vabaks!"
– Kirjailija ja kirjallisuustieteilijä Friedebert Tuglasin (1886–1971) mukaan nimetty Tuglas-seura oli neuvostoaikana tärkeä linkki Suomen ja Viron välillä.
Seuran toimisto toimi Viron epävirallisena suurlähetystönä Helsingissä uudelleen itsenäistymisen aikaan. Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen jälkeen elokuussa 1991 ulkoministeri Lennart Meri operoi ja antoi lausuntoja Tuglas-seuran tiloista käsin ja kiersi suurlähetystöissä keräämässä tukea Viron itsenäistymiselle.
Suru yhdisti vuonna 1994
– Suru yhdisti Itämeren kolme rantavaltiota syyskuisena yönä 1994, kun Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut autolautta Estonia upposi Utön saaren eteläpuolella. Mukana olleista 989 ihmisestä selvisi vain 137. Suurin osa uhreista oli Ruotsin ja Viron kansalaisia, suomalaisia kuoli 10.
– Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen 1990-luvulla suomalaiset yritykset ja tuotteet tekivät maihinnousun etelänaapuriin ja matkustajaliikenne Suomenlahden yli lisääntyi räjähdysmäisesti. Suomalaisia houkutteli etelänaapuriin muun muassa halpa alkoholi. Vuonna 2016 matkustajia oli laivaliikenteessä jo vajaat yhdeksän miljoonaa vuodessa.
Liikenne kulki myös toiseen suuntaan, kun monet virolaiset löysivät houkuttelevia ansioita Suomen työmarkkinoilta, muun muassa rakennusalalta. Suomessa asuu nykyisin yli 50 000 Viron kansalaista.
Sata vuotta Viron itsenäistymisen jälkeen Helsingin ja Tallinnan välille kaavaillaan jo rautatietunnelia.