Tiedustelun näkymätön historia. Atena 2018.
"Historiankirjoittajan on tunnustettava, että tiedustelun merkitystä on vaikea hahmottaa jälkikäteen kahdestakin syystä. Ensinnäkin osa tiedustelusta on salaista ja tarkoitettu jäämään pimentoon jälkimaailmalta - myös historiantutkijoilta. -- -- Toisekseen tiedustelu ei koskaan havaitse kaikkea. Kuva rakentuu vain niistä tiedustelukohteista, joita seurataan."
Monia seikkaperäisiä tiedustelu- ja vakoiluaiheisia tietokirjoja laatinut Tieto on valtaa erityisesti kansojen johtajille on paneutunut mielenkiintoiseen kokonaisaiheeseen.
Hän pyrkii piirtämään kaaren tiedustelun historiasta aina antiikista maailmansotiin. Sen hän tekee runsain tapausesimerkein. Runsas 200-sivuinen teos on runsas poikkileikkaus aiheesta.
Miksi tiedustelutoiminta sitten on ollut ja on jatkossakin niin elintärkeää? Se ei jää teoksessa epäselväksi.
Hyvä tiedustelu tuo edun sekä rauhan säilyttämisessä että sodan voittamisessa. Se antaa mahdollisuuden olla askeleen edellä vastustajaa ja potentiaalista vihollista. Hyvän tiedustelun avulla voi "lukea ajatuksia". Mutta kaikki tämä vaatii taitoa.
Kirjasta käy ilmi, että yllättävän monet tiedustelun periaatteet ovat säilyneet samoina antiikista nykypäivään. Esimerkiksi keskustelujen ja soluttautumisen merkitystä ei voi aliarvioida.
Toisaalta monet tiedustelun päämäärät ovat myös muuttuneet. Siinä missä ennen kiinnitettiin huomiota vallanpitäjien suojaamiseen, ovat nykyisin tärkeiksi nousseet demokratian puolustaminen, ihmisoikeuksien turvaaminen ja terrorismin torjunta.
Arvojen muutos heijastuu myös tiedustelun muutokseen.
Teos osoittaa, kuinka välttämätöntä on hankkia oikeaa tietoa päätösten tueksi. Porvali on onnistunut riisumaan hyvin alan myyttejä.
Teos ei ole missään nimessä kaiken kattava historia, vaan se tuo esiin historian hämäristä mielenkiintoisia tapausesimerkkejä tiedustelusta ja sen koukeroista. Nämä esimerkit on hyvin valittu ja tarjoiltu.
Tiedusteluun liittyy kiinteästi vakoilu, mutta termit eivät ole synonyymejä. Eräs kiintoisa naispuolinen tiedustelun "Grand Old Lady" oli Harriet Tubman, karannut orja.
Yhdysvaltain sisällissotaa ennen ja sen aikana Tubman osallistui myös itse lukemattomien orjien vapauttamiseen. Rohkealla toiminnallaan hän välitti etelävaltioiden alueelta paljon tiedustelutietoa pohjoisvaltioiden puolelle.
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen Tubmanista tuli mustien ja naisten oikeuksien ajaja, joka oli tunnettu pelottomuudestaan ja rohkeudestaan.
Kokonaisuudessaan Porvalin kirja on virkistävä kokoelma tiedustelun historian näytteitä muinaisuudesta nykyaikaan. Se pistää ajatukset liikkeelle ja herättää mielenkiinnon monia historiallisia ilmiöitä kohtaan.
Teos ei ole tutkimus, mutta populaarihistoriallisena tietokirjana se tavoittaneekin laajemman lukijakunnan. Loikka mikrohistoriasta kokonaistasolle onnistui hyvin.