Aikuisen turvapaikanhakijan avustus on enintään 316,70 euroa kuukaudessa, josta hän maksaa kaikki kulunsa, myös ruuan ja vaatteet. Asuminen vastaanottokeskuksessa on ilmaista.
Myönnettävän avustuksen määrään vaikuttaa se, onko turvapaikanhakija täysikäinen ja onko hän tullut maahan yksin. Naimisissa olevien pariskuntien avustus on pienempi kuin yksin tulevien aikuisten. Kumpikin puoliso saa 267,02 euroa.
Alaikäinen turvapaikanhakija saa ruuan lisäksi 27,25 euroa kuukaudessa muihin kuluihin. Yli 16-vuotias alaikäinen saa 49,04 euroa kuussa. Turvapaikanhakija ei saa lapsilisää eikä opintotukea.
Jos tulijalla on omia varoja, ne vaikuttavat avustusten myöntämiseen. Samoin se, jos tulijalla on tuttuja tai sukulaisia, joiden luo majoittua.
Käytännössä vastaanottokeskuksessa asuminen on maksullista, jos hakijalla on omia varoja.
Jos arviot Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrästä kävisivät toteen, pakolaisia tulisi tänne seuraavan vuoden kuluessa 30 000. Jos kaikki olisivat aikuisia ja saisivat enimmäisavustuksen, rahaa kuluisi noin 9,5 miljoonaa euroa kuukaudessa eli 114 miljoonaa vuodessa.
Vertailun vuoksi: Talvivaaran konkurssipesän hoitamisen kerrottiin alkukesästä maksavan valtiolle 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Helsingin Euroviisujen kustannukset olivat Ylen arvion mukaan noin 12 miljoonaa euroa.
Eduskuntatalon remontti maksaa 125 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden valtion talousarvion kokonaissumma on 53,9 miljardia euroa. Siitä 18,2 miljardia on varattu valtionapuihin kotitalouksille sekä siirtoihin Kelalle ja sosiaaliturvarahastoille.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta arvioidaan aiheutuvan Suomelle tänä vuonna yhteensä noin sadan miljoonan euron kustannukset. Summaan sisältyvät sekä viranomaiskäsittely että vastaanottokeskusten kustannukset.
Viranomaiskäsittely alkaa poliisista, joka useimmiten ottaa turvapaikanhakijan ilmoittautumisen vastaan. Kuluja tulee koko hakemusten käsittelyn ajalta.
- Tämän vuoden talousarvioon oli varattu 54 miljoonaa euroa, joka oli laskettu neljän tuhannen hakijan mukaan. Koska nyt ei vielä tiedetä, miten paljon hakijoita tulee, on kustannuksia mahdoton tietää. Sata miljoonaa on pääministerin valistunut arvaus, kertoo sisäministeriön viestintäjohtaja Mika Mäkinen .
Lisärahalla puretaan muun muassa jo nyt kasvaneita hakemusjonoja.
Oleskeluluvan saaneelle hankitaan kunnan vuokra-asunto. Vastuu siirtyy siis siinä vaiheessa kunnille, ja kustannukset näkyvät kunnissa viiveellä. Jatko on paljolti kiinni siitä, miten hyvin tulija kotoutuu Suomeen ja löytääkö hän työtä. Työttömälle maksetaan samat korvaukset kuin Suomessa syntyneillekin. Myös toimeentulotukiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin kantasuomalaisiin.
Maahanmuuton vaikutuksia maamme talouteen on vaikea arvioida. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi viime vuonna analyysin vaikutusten syistä.
- Pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat muun muassa siitä, miten kauan nyt pakolaisina saapuvat asuvat Suomessa, miten hyvin he pärjäävät työmarkkinoilla ja miten paljon käyttävät julkisia palveluita, toteaa VATT:n tutkija Matti Sarvimäki .
Analyysin mukaan maahanmuuttajat muuttavat todennäköisemmin Suomesta muualle kuin kantasuomalaiset. Siksi he usein käyttävät julkisia palveluita vähemmän aikaa kuin koko ikänsä Suomessa asuvat. Suomeen jäävien kohdalla on otettava huomioon myös heidän lastensa pärjääminen yhteiskunnassa.
7 534 hakijaa
Joka päivä Suomessa ilmoittautuu keskimäärin 170 turvapaikanhakijaa.
Tänä vuonna perjantaihin 4.9. mennessä Maahanmuuttoviraston tietoon oli tullut 7 534 turvapaikanhakijaa.
Irakilaisia on ylivoimaisesti eniten: 3 621 tulijaa.
Apuasi tarvitaan: Kysy SPR:n piiristä, vastaanottokeskuksesta tai kunnasta, millaiselle toiminnalle olisi tarvetta. Apu voi olla tavaraa tai esimerkiksi ystävätoimintaa.