Metsähallituksen ja yksityismetsänomistajien välejä hiertää tienkäyttömaksu, jota valtion liikelaitos on perinyt viime syksystä sen metsäautoteitä puunajoon käyttäviltä metsätilallisilta (LK/PS 16.4.). Viidentoista sentin kuutio/kilometritaksa on merkinnyt pahimmillaan sitä, että jopa kolmannes puutuloista on kulunut tiemaksuun. Osa tiloista on siirtynyt nollarajan taakse eli niiden puunmyynti on muuttunut kannattamattomaksi.
Muutos koskee tuhansia lappilaismetsänomistajia, koska valtio omistaa kaksi kolmasosaa Lapin maista ja metsäautoteistä. Vaikeimmassa tilanteessa ovat kairojen tilalliset, joiden metsät sijoittuvat keskelle valtion metsiä. Maksu kurittaa eniten ensiharvennushakkuita, mistä myyntiin tulee vain kuitupuuta. Metsäyhtiöt maksavat siitä noin kymmenen euroa kuutiolta, josta moni tilallinen joutuu tilittämään metsävaltiolle 3–6 euroa.
Metsänomistajat ja niiden etujärjestöt ovat vaatineet maksujen poistamista tai kohtuullistamista. Metsähallituksen metsätalousosakeyhtiön toimitusjohtaja Jussi Kumpula on torjunut vaatimukset ja vedonnut tasapuolisuuteen. Hänestä sääntöjen pitää olla kilpailuneutraalit kaikille. Kumpula muistuttaa, etteivät Metsähallituksen tiet ole yleisiä, vaan liikelaitoksen teitä. Runsaasti vihaista palautetta maksusta saanut Metsähallituksen toimitusjohtaja Esa Härmälä myöntää, että joidenkin metsätilallisten osalta muutos on ollut suuri, muttei suostu vastaamaan kysymyksiin maksun kohtuullistamisesta (Yle Lappi 18.4.).
Metsäpomojen jääräpäisyyttä on syytä ihmetellä. Metsähallituksen taannoisen liikelaitostamisen ja sen metsätalouspuolen tuoreen yhtiöittämisen ei pitänyt muuttaa periferiassa asuvien arkea. Tämä todistaa toista. On turha vedota tasapuolisuuteen, jos osa metsänomistajista joutuu luovuttamaan puolet leimikkotuloistaan Metsähallitukselle, kun taas joku toinen välttyy tiemaksulta vain siksi, ettei tilan ympärillä satu olemaan valtion maita.
Metsäautotien rakentaminen ja ylläpito eivät ole halpaa lystiä. Tienkäyttömaksulle on perusteensa, mutta maksusysteemi on susi. Siksi sitä on korjattava. On hyvä muistaa, että tiet on rakennettu alunperin veronmaksajien rahoilla.
Lapin nykyiset ja tulevat biosellutehtaat tarvitsevat myös yksityismetsien puuta. Metsähallituksen on varmistettava osaltaan se, että puun korjaaminen muualtakin kuin yhteisistä metsistämme säilyy kannattavana.