Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:in 14 työntekijää on saanut väärän rokotteen viime marraskuussa. Asiasta kertoi Yle
HUS ei ole tiedottanut asiasta julkisuuteen, mutta vahvisti asian Ylelle.
Työntekijät ovat HUS:n mukaan saaneet inhimillisen virheen vuoksi hepatiittirokotesarjasta ensimmäisen osan sen sijaan, että he olisivat saaneet influenssarokotteen.
HUS:in johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo Ylelle, että hän kuulee ensimmäistä kertaa tällaisesta virheestä. Hänen mukaansa väärin rokotetuille työntekijöille ei aiheutunut terveysriskiä.
THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen puolestaan sanoo, että haitallisin seuraus rokotussekaannuksesta on se, että 14 ihmiseltä on jäänyt influenssarokote saamatta.
- Haitallisinta on, jos nämä henkilöt ovat sairastuneet ja mahdollisesti levittäneet influenssaa.
Puumalainen sanoo, että hepatiittirokotteesta ei pitäisi olla mitään terveydellistä haittaa, vaikka henkilöille olisi jo annettu ohjeistettu määrä hepatiittirokotteita.
- Yksi ylimääräinen annos korkeintaan vain parantaa näiden ihmisten hepatiittisuojaa, jos pohjalla on annoksia. Mitään merkittävää terveyshaittaa siinä ei ole.
Asiantuntijan mukaan kaikkiin rokotteisiin liittyy pieni haittavaikutusten riski. Puumalainen kuitenkin sanoo, että hepatiittirokotteiden kohdalla sivuvaikutukset ovat harvinaisia ja yleensä lieviä.
- Tältä osin en usko, että mitään haittaa on tapahtunut.
Henriksson: Aikanaan tyritty todennäköisesti enemmän
HUS on saanut lyhyen ajan sisään paljon negatiivista julkisuutta. Reilu viikko sitten HUS tiedotti, että jopa 19 ihmistä on voinut altistua muun muassa HIV:lle, kun työntekijä oli ottanut verinäytteitä käytetyillä neuloilla.
Alkuviikolla paljastui, että HUS:issa neljä kätilöä oli käyttänyt ilokaasua työajallaan tammikuun lopulla.
Nyt HUS on jälleen julkisuudessa. Terveydenhuollon valvontaviranomaisen Valviran lääkintöneuvos Markus Henriksson, onko terveydenhuollon ote lipsumassa?
- En voi tässä vaiheessa vielä kommentoida rokotusasiaa, mutta yleisesti ottaen täytyy muistaa, että HUS on valtava organisaatio. Potilasvirta, yksiköiden ja ammattihenkilöiden määrä on hyvin suuri. Asiat täytyy suhteuttaa keskenään.
- Tämä voi kertoa itse asiassa paremmasta potilasturvallisuuskulttuurista, kun asioita havaitaan herkemmin ja otetaan avoimemmin esiin.
Henriksson arvioi, että vastaavanlaisia "tyrimisiä" on tapahtunut terveydenhuollossa todennäköisesti huomattavasti enemmän takavuosikymmeninä.
- Ne eivät vain tulleet aikanaan kovin tehokkaasti esille eikä niistä varsinkaan ole tiedotettu, kuten nykyään.
Mihin tämä arvio perustuu?
- Se perustuu moniin tietolähteisiin potilasturvallisuusalalta. Jos katsotaan esimerkiksi potilasvahinkotilastoja, todettujen tapahtumien määrää suhteessa siihen, miten paljon terveydenhuollon toimitaan tapahtuu, ei ole lisääntynyt.