Pariisin terrori-iskujen tutkinta on paljastanut pahoja puutteita terrorismin torjunnassa ja jihadistien jäljittämisessä. EU-maiden sisäministerit yrittävät nyt työntää liikkeelle toimia, jotka olivat pöydällä jo tammikuun Charlie Hebdon iskujen jälkeen.
Heikoin lenkki on Schengenin ulkorajojen puutteellinen valvonta, arvioi sisäministeri Petteri Orpo (kok.). Esimerkiksi Pariisin iskuista epäillyt ovat päässeet vapaasti liikkumaan EU:n ja Syyrian välillä, vaikka heitä epäiltiin jo aiemmin useista terroriteoista.
Tarkoituksena on kiristää passintarkastuksia Schengenin ulkorajoilla. Vastedes myös EU-kansalaisten passit skannataan tarkemmin ja tietoja verrataan viranomaisten yhteisiin tietokantoihin. Niihin kerätään tietoa rikoksista epäillyistä ja muista vaarallisina pidetyistä henkilöistä.
Ministeri Orvon mielestä Suomen ja Venäjän välisellä Schengen-rajalla valvonta toimii mallikkaasti. Suomen huolena on, että lisätarkastukset hidastavat tarpeettomasti rajanylityksiä.
- Toivoisimme, että (valvonnan kiristäminen) tehtäisiin järkeä käyttäen. Suomessa me olemme kaikkein pisimmällä: olemme ottaneet uudet teknologiat käyttöön ja meillä on hyvä riskiperusteinen arviointi siitä, kenet tarkastetaan.
Tiukemmista rajatarkastuksista ei ole hyötyä, ellei yhteisiin tietokantoihin syötetä riittäviä tietoja. Pariisin iskuista epäillyt olivat Belgian poliisin seurannassa, mutta tieto heistä ei ollut kulkenut Ranskan viranomaisille. Yksi epäilty pääsi pakenemaan iskujen jälkeen Belgian puolelle, vaikka hänet pysäytettiin Ranskan rajalla.
Belgian viranomaiset ovat selittäneet puutteellista tiedonkulkua sillä, ettei epäiltyjä pidetty uhkaavina. EU-maiden nihkeä tiedonvaihto johtuu osin siitä, että maat eivät halua jakaa tiedustelutietoa rajojen yli.
Ranska ja Belgia vakuuttavat toimivansa vastedes tiiviisti yhdessä.
- Käytämme kaikkia mahdollisia keinoja yhteistyön lisäämiseksi, sanoi Ranskan oikeusministeri Christiane Taubira Brysselissä pidetyn kokouksen jälkeen.
Valvonnan kiristämisellä tai muilla toimilla on mahdoton aukottomasti torjua uusia terrori-iskuja. Ranska, Belgia ja Britannia ovat korkeimmassa uhkaluokassa.
- Eurooppa on avoin yhteiskunta. Vaikka kuinka paljon valvotaan ja tarkkaillaan, ei pystytä kokonaan sulkemaan pois terrori-iskun mahdollisuutta, Orpo sanoi.
Pariisin iskut ovat nostaneet Belgian ja sen pääkaupungin Brysselin tikunnokkaan, sillä moni epäillyistä on kotoisin kaupungista. Molenbeekin kaupunginosa tunnetaan terroristien tukikohtana, jossa laiton asekauppa rehottaa.
Ongelmat Brysselin viranomaisvalvonnassa ovat EU-tasolta tuttuja: eri kielialueisiin jaettu kaupunki on kuin EU pienoiskoossa. Brysselissä on 19 erillistä hallintoaluetta, 19 pormestaria ja kuusi erillistä poliisilaitosta, joiden välinen tiedonvaihto on puutteellista.
Tiedonvaihdon ja rajavalvonnan tehostamisen lisäksi EU-maat yrittävät puuttua laittomaan asekauppaan. Sisäministerit vauhdittavat lakimuutoksia, joilla helpotetaan laittomien aseiden jäljittämistä.
Suomella hankalaa on se, että EU-komissio haluaa kieltää osan puoliautomaattiaseista, joita käytetään reserviläisammunnassa. Puolustusministeriö pitää kyseistä harjoittelua tärkeänä reserviläisten suorituskyvyn ylläpidossa.
- Meidän täytyy tehdä kovasti töitä jatkoprosessin aikana, että tämä meidän erityispiirre pystyttäisiin huomioimaan, Orpo sanoi.
Väliaikaiset sisärajatarkastukset voitaisiin ottaa Schengen-alueella samanaikaisesti käyttöön pakolaiskriisin hillitsemiseksi, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Orvon mielestä tämä olisi järkevämpää kuin nykytilanne, jossa EU-maat ovat päättäneet itsenäisesti ja eri tahtiin rajatarkastusten aloittamisesta. Schengen-sopimus mahdollistaa väliaikaiset rajatarkastukset, joihin on ryhdytty muun muassa Ruotsissa, Itävallassa ja Sloveniassa.
Orpo sanoo, että ajatus on hänen omaa pohdintaansa, koska hallitus ei ole vielä muodostanut kantaansa asiaan. Myös sisäministeriön virkamiehet ovat nostaneet ajatuksen esiin.
Hollanti puolestaan on ideoinut yhteisiä rajatarkastuksia vain joidenkin Schengenin sisällä olevien maiden kesken.
Sisärajatarkastukset ovat todennäköisesti esillä EU:n sisäministerien seuraavassa kokouksessa parin viikon päästä, jolloin tarkoituksena on keskustella Schengen-alueen tulevaisuudesta.
- Ylipäänsä koordinoidut toimet, joilla tilanne saadaan hallintaan, olisivat enemmän kuin tervetulleita. Jos hallitsematonta muuttoliikettä ei saada kuriin, Schengen on erittäin suurissa vaikeuksissa.
Orvon mielestä koordinoidut sisärajatarkastukset auttaisivat välillisesti myös terrorismin torjunnassa.
- On selvää, että hallitsemattomaan maahanmuuttoon liittyy myös turvallisuusuhkia. Joku voi käyttää tätä hallitsematonta tilannetta terrorismitarkoituksiin.