Berliinin iskusta ei voi varmuudella sanoa, oliko sillä kytköksiä ääri-islamilaiseen terroriin, sanoo terrorismitutkija Leena Malkki. Jos osoittautuu, että iskulla olivat ääri-islamistiset motiivit, se olisi Malkin mukaan ensimmäinen suurempi Saksassa onnistunut isku.
Hän korostaa, että ei ole tavatonta, että jihadistisia iskuja yritetään Saksassakin.
- Vaikka tapahtumaa kovasti kehystetään osaksi sitä (jihadismia), käytännössä mitään todisteita siitä ei ole.
Malkki sanoo, että ääri-islamistisissa piireissä on kehotettu käyttämään vastaavantyyppistä tekotapaa, mutta muistuttaa, että autoja on ajettu väkijoukkoihin aiemminkin esimerkiksi henkilökohtaisista syistä.
Tutkijan mukaan paljon julkisuutta saaneiden hyökkäysten tekotapa päätyy myös sellaisten ihmisten tietoon, joilla on kiinnostusta väkivaltaa kohtaan ja myös sen toteuttamiseen.
- Nizzan isku on ehdottomasti yksi niistä toimintatavoista, mikä on myös helpointa kopioida.
Malkin mukaan Euroopassa terrori-iskujen uhrimäärät eivät ole vielä 1970–1980-lukujen tasolla, mutta meneillään on selvästi terrorin aalto. Hän kertoo, että ääri-islamilainen terrorismi ylittää rajat aiempaa useammin. Euroopassa on syntynyt myös yhteistä terrorismiin liittyvää solidaarisuutta.
- Iskut eri maissa koskettavat eri tavalla kuin aikoinaan ja vaikuttavat myös suomalaisesta näkökulmasta turvallisuudentunteeseen.
Ei vedenpitävää keinoa
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko uskoo, että EU:n tasolla terrorisminvastainen yhteistyö tiivistyy. Hän kertoo, että yhteistyö on jo tiivistynyt vuosikausia ja sen avulla terrorismi on vähentynyt huomattavasti Euroopassa.
- Viranomaiset seuraavat tuhansia riskiyksilöitä, ja vuosittain iskuja estetään noin 200 ympäri Eurooppaa. Toimilla saadaan paljon tulosta, mutta aukottomia ne eivät tietenkään ole.
Tammikon mukaan iskujen lisääntyminen ei ole merkki yhteistyön epäonnistumisesta, vaan syynä ovat Syyrian ja Irakin konfliktit ja niiden heijastuminen Eurooppaan.
Juttua korjattu: Tutkija korjasi lausuntoaan. Vuosittain iskuja estetään noin 200 ympäri Eurooppaa, ei 500-600, kuten uutisessa aikaisemmin luki.