Te­no­joen var­rel­ta saa­men­mu­sii­kin hui­pul­le – Tanan pik­ku­ky­läs­tä koko Norjan tie­toi­suu­teen pon­nis­ta­nut Ella Marie Hætta Isak­sen, 21, kokee saa­me­lais­tie­tou­den le­vit­tä­mi­sen vel­vol­li­suu­dek­seen

Hætta Isaksen (keskellä) on kiertänyt kesän aikana 25 festivaaleilla ISÁK-yhtyeen kanssa.
Hætta Isaksen (keskellä) on kiertänyt kesän aikana 25 festivaaleilla ISÁK-yhtyeen kanssa.
Kuva: Jørgen Nordby

Uninen Ella Marie Hætta Isaksen vastaa aamupäivällä puhelimeen keikkabussista, jonka sijainnista hän ei ole aivan varma.

– Taidamme olla keskellä ei-mitään.

Hän kiirehtii kuitenkin lisäämään, että rakastaa festivaaleilla kiertämistä yhtä paljon kuin norjalaisyleisö kesäfestarien taikaa. Suurin osa kesän keikoista soitetaan koti-Norjassa, mutta ISÁK-yhtye on esiintynyt myös Pariisissa ja pyörähtää Suomeen Ijahis Idja -festivaaleille 17. elokuuta. Yhteensä kesäkeikkoja kertyy 25.

– On ihan parasta päästä soittamaan saamelaisalueella kotiyleisölle. Siellä katsojat osaavat jopa laulunsanat ulkoa.

Saamelaisalueella ISÁKin joi’un, laulun ja elektronisten rytmien yhdistelmä on yleisölle tuttu. Kotikentillä ei kysellä, mitä joiku on. Ei Hætta Isaksenia haittaa myöskään esitellä saamelaisuutta – päinvastoin, hän kokee sen velvollisuudekseen.

– Etelä-Norjassa ei tiedetä saamelaisista juuri mitään. Monelle tulee yllätyksenä, kuinka monta eri saamen kieltä on olemassa.

Hætta Isaksen yrittää vastata kaikkiin kysymyksiin parhaansa mukaan, vaikka samojen vastausten toistelu väsyttääkin välillä. Hän toivoo, että jonain päivänä hänen ei enää tarvitsisi selittää perusasioita, vaan saamelaisuudesta kerrottaisiin riittävästi kouluissa ja uutisissa.

Vähemmistöön kuuluminen ja oman olemassaolon jatkuva puolustaminen herättää Hætta Isaksenissa paljon tunteita: hämmennystä, surua, yksinäisyyttä ja jopa vihaa. Hän kanavoi tuntemuksensa ISÁKin sanoituksiin.

– Olemme osa suurempaa vähemmistöjen oikeuksien puolesta taistelevaa rintamaa.

Hætta Isaksen ottaa aina punaisen saamelaisvillahuivin mukaansa lavalle. Se on hänelle pala kotia, mutta myös vastarinnan symboli – punainen vaate.

Hänestä taiteessa on tärkeintä sanoma: ilman sitä se ei ole taidetta, vaan laskelmoitu tuote. Hän rohkaisee muusikonuraa harkitsevia nuoria miettimään, mikä heille on tärkeintä, ja miten sen voisi ilmaista mahdollisimman vetoavasti.

Kun Hætta Isaksenin suosio lähti lentoon Liet-laulukilpailun voittamisen ja ISÁKin– perustamisen jälkeen kaksi vuotta sitten, artisti muutti Osloon edistääkseen uraansa.

– Siihen ei mennyt kauan, että saavutin suosioni rajat Tanassa. Osloon muutettuani tajusin äkkiä, että minun pitää tehdä vielä kovasti töitä.

Pääkaupungin kuhina sekä kiehtoo että kauhistuttaa Hætta Isaksenia. Oslossa voi ihan milloin vain kohdata uusia ihmisiä ja mahdollisuuksia.

– Toisaalta täällä on vaikeaa löytää hiljaisuutta. Tanassa asuin ulko-ovesta pihalle ja olin keskellä koskematonta luontoa. Minulla on erityisesti ikävä Tenojokea.

Kun Hætta Isaksen pohtii, missä hän haluaisi asua tulevaisuudessa, ensin tulee mieleen Oslo. Finnmarkin vaivaiskoivikoista olisi vaikeaa lähteä keikkamatkalle Keski-Eurooppaan.

– Mutta en kyllä haluaisi, että mahdolliset tulevat lapseni puhuisivat eri norjan murretta kuin minä, hän nauraa.

Katso ISÁKin In Comparison musiikkivideo:

Muusikko ja ilmastoaktivisti

Ella Marie Hætta Isaksen on nuori, mutta hän on ehtinyt työskennellä ennen täyspäiväiseksi muusikoksi ryhtymistään norjalaisessa Natur og Ungdom -nuorisojärjestössä (suom. Luonto ja nuoret).

– Olisinpa kaksi ihmistä yhtä aikaa, niin voisin jatkaa ilmaston puolustamista työkseni, hän huokaa.

Hætta Isaksen kertoo oppineensa jo lapsena, että luontoa on kunnioitettava. Siksi ilmastonmuutoksesta lukeminen ahdisti ja pelotti häntä aluksi. Kun hän 16-vuotiaana liittyi Natur og Ungdomiin, ahdistuksen tunne hellitti hieman: vihdoin muutkin tuntuivat ottavan ilmastonmuutoksen vakavasti ja huolet muuttuivat toiminnaksi.

Hætta Isaksen toimi ensin järjestön luottamustehtävissä, kunnes hänet palkattiin projektitöihin valistamaan Pohjois-Norjan nuoria ilmastonmuutoksesta.

– Nyt nuoret vaikuttavat olevan kiinnostuneempia ilmastosta kuin koskaan. Ilmastolakkoihin on osallistuttu Norjassa ahkerasti.

Hætta Isaksenin mielestä Norja ei ole vielä ryhtynyt läheskään tarvittaviin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Öljyn ja kaasun tuotannosta suuren osan tuloistaan saavan valtion pitäisi rajoittaa öljytuotantoa huomattavasti, jotta sen hiilijalanjälki lähtisi laskuun.

Vaikka Hætta Isaksen keskittyykin nyt musiikkiin, hän ei ole unohtanut ilmastotyötä. Hän kertoo nostavansa aiheen esille lähes jokaisessa haastattelussa. Osa ISÁKin kappaleista, esimerkiksi “Become like them”, kritisoi sitä, miten markkinataloudessa raha laitetaan ympäristön edelle.

Kuka?

Ella Marie Hætta Isaksen

21-vuotias norjansaamelainen laulaja, joikaaja ja lauluntekijä

Kotoisin Tanan kylästä, joka sijaitsee Pohjois-Norjassa Tenojoen varrella Nuorgamista pohjoiseen. Asuu nykyisin Oslossa.

Työskennellyt Natur og Ungdom -ympäristöjärjestössä sekä hallituksen jäsenenä että projektikoordinaattorina.

ISÁK-yhtye perustettiin 2017, ja siihen kuuluvat Hætta Isaksenin lisäksi tuottaja Daniel Eriksen (Alan Walker, The Wombats) ja rumpali Aleksander Kostopoulos (Mari Boine, Moddi, Adjagas).

Voitettuja kilpailuja: 2016 Sámi Grand Prix, vähemmistöjen Liet-laulukilpailu, Stjernekamp-ohjelma

ISÁKin palkintoja: Sami Music Awards parhaan uuden musiikin palkinto, NRK Urbi

ISÁK esiintyy alkuperäiskansojen Ijahis Idja - festivaaleilla Inarissa lauantaina 17.8. klo 23.45.