Ten­nis­pe­laa­jil­le hyvät olo­suh­teet Kemin Ruu­tin­puis­toon

Uudet hiekkatekonurmikentät ja aidat valmistuvat kesällä. Massiivipuulevyistä tehty huoltorakennus on jo pystyssä.

Ammattiopisto Lappian kurssilla CLT-rakentamista opiskelevat Jarmo Kopsala (vas.) ja Tommi Pitkäkari (oik.) sekä kouluttaja Juha Kinnunen pystyttivät yhdessä muiden kurssilaisten kanssa CLT-elementeistä tehdyn huoltorakennuksen Kemin Ruutinpuiston tenniskenttien viereen.
Ammattiopisto Lappian kurssilla CLT-rakentamista opiskelevat Jarmo Kopsala (vas.) ja Tommi Pitkäkari (oik.) sekä kouluttaja Juha Kinnunen pystyttivät yhdessä muiden kurssilaisten kanssa CLT-elementeistä tehdyn huoltorakennuksen Kemin Ruutinpuiston tenniskenttien viereen.
Kuva: Jussi Saarela

Kemin Ruutipuistoon valmistuu tänä kesänä käytännössä kaksi ihan uutta tenniskenttää vanhojen paikalle ja niiden viereen huoltorakennus. Ammattiopisto Lappian valmistamista CLT-elementeistä tehty huoltorakennus pystytettiin jo viime viikolla.

Ruutinpuiston 1990-luvulta lähtien palvelleet hiekkatekonurmikentät kaipaavat kipeästi kunnostamista. Muutos- ja kunnostustöiden jälkeen puistoon jää kaksi kenttää, sillä yksi merenpuoleinen poistuu. Myös uudet ovat hiekkatekonurmikenttiä.

– Peruskorjaamme nyt kentät ja rakennamme huoltorakennuksen, joka meiltä on puuttunut aikaisemmin. Tarkoitus on saada tämän kesän aikana kentät ilman muuta kuntoon. Ehkä kentillä pystytään jo loppukesästä pelaamaan, rakennuttajana toimivan Karihaaran Verkkopalloseuran hallituksen jäsen Matti Päkkilä kertoo.

Karihaaran Verkkopalloseura (KVS) on vuokrannut Ruutinpuiston tenniskenttäalueen Kemin kaupungilta. Alueelle valmistuvat uudet kentät ja huoltorakennus ovat KVS:n omaisuutta.

Tenniskenttien muutos- ja kunnostustyöt maksavat reilu 100 000 euroa. Karihaaran Verkkopalloseura ry on saanut aluehallintovirastolta (avi) hankkeelle liikuntapaikka-avustusta 29 000 euroa. Loput reilu 70 000 euroa on tarkoitus kattaa seuran omilla varoilla, pankkilainalla, sponsoriavustuksilla ja talkootöillä.

Kentät saavat uudet verkot, pintarakenteet, aidat, tuulensuojamatot ja muut varusteet. Sitä ennen vanhat pintarakenteet puretaan.

Noin 30 000 euroa maksavaan CLT-rakennukseen Kemin kaupunki on antanut avustusta 19 000 euroa. Loput 11 000 euroa maksaa seura itse.

Huoltorakennukseen tulee 8,5 neliön varastotila ja 6 neliön lämpimänä pidettävä wc-, suihku- ja pukuhuonetila. Kosteiden tilojen CLT-seinät ovat paksummat kuin varaston, jotta lämpö pysyy hyvin sisällä ja putket eivät jäädy kylmään aikaan. Rakennuksen tekemisestä vastaavat kaupunki, KVS ja ammattiopisto Lappia yhdessä. Tennisseura on ostanut sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät kaupungilta.

Kemin Ruutinpuistoon valmistuvan tenniskentän huoltorakennuksen CLT-elementit nostettiin paikalleen viime viikolla.
Kemin Ruutinpuistoon valmistuvan tenniskentän huoltorakennuksen CLT-elementit nostettiin paikalleen viime viikolla.
Kuva: Jussi Saarela

KVS hoitaa ja vartioi Ruutinpuiston kenttien lisäksi Metsä Groupin omistamaa kahta Karihaaran tenniskenttää. KVS:n jäsenillä on oikeus pelata myös niillä. Paikkakunnan toisen seuran Kemin Verkkopelin vanhat jäsenet ovat tervetulleita KVS:n jäseniksi. Ruutinpuiston kentillä voivat pelata kaikki, mutta uusien kenttien tuntihintoja ei ole vielä päätetty.

– Aktiivipelaajia on Kemissä varmaan yli sata ja silloin tällöin pelaavia on aika paljon. Aktiiviporukka pelaa viikoittain. Karihaaran Verkkopalloseuralla on myös kilpaporukka, joka osallistuu Tennisliiton sarjapeleihin ja on aika hyvin pärjännyt niissä, Päkkilä toteaa.

Karihaaran Verkkopalloseuran hallituksen jäsen Matti Päkkilä kertoo, että Kemin Ruutinpuiston tenniskenttien peruskorjaus valmistuu tänä kesänä.
Karihaaran Verkkopalloseuran hallituksen jäsen Matti Päkkilä kertoo, että Kemin Ruutinpuiston tenniskenttien peruskorjaus valmistuu tänä kesänä.
Kuva: Jussi Saarela

Lappian kurssilaiset tekivät CLT-rakennuksen

Ammattiopisto Lappia valmisti Karihaaran Verkkopalloseuran Ruutinpuistoon pystytetyn huoltorakennuksen. Oppilaitoksella on Kivikankaalla on CLT-oppimisympäristö, jossa voi opiskella aidossa ympäristössä tuotannon eri vaiheita. CLT on massiivipuulevy, johon on liimattu ristiin useita lamellikerroksia.

Lappialla on parhaillaan käynnissä Kemissä CLT-painotteisen teollisen puurakentamisen valmentava työvoimakoulutus. Huhtikuun lopulla alkaneen ja ennen juhannusta päättyvän koulutukseen aloitti kaksitoista henkilöä eri puolilta Suomea.

Kurssilaiset tekivät yhdessä opettajiensa kanssa tennispelaajien huoltorakennuksen elementit ja pystyttivät ne Ruutinpuistoon. Sitä ennen sama porukka teki roskakatoksen CLT-elementeistä. Opiskelu on koostunut käytännön opettelun lisäksi teoriaopinnoista.

CLT-työvoimakoulutukseen osallistuva Jarmo Kopsala on työskennellyt eri puolilla maailmaa rakennustöissä. Kokenut alan konkari on saanut hyvin uutta tietoa kurssilla.

– CLT-rakentaminen on tulevaisuutta. Olen kokenut kurssin ehdottomasti hyödylliseksi, noin 30 vuotta alalla työskennellyt mies sanoo.

Kopsala aikoo hyödyntää piakkoin osaamistaan ainakin norjalaisen rakennusyrityksen CLT:stä tehtävien talojen työmailla. Norjassa CLT:tä käytettään muun muassa monien julkisten rakennusten tekemisessä.

Puusepänteollisuuden ammattilainen Tommi Pitkäkari halusi kurssille, koska CLT-elementeistä talojen tekeminen on hänen mielestään tulevaisuuden rakentamista. Kaikki sujuu hänen mukaansa uudessa rakentamistavassa tosi näppärästi ja nopeasti.

– Olen tykännyt kurssista. Pääsimme tekemään näitä elementtejä ihan alusta asti ja nyt pääsimme asentamaan niitä. Seuraavaksi alamme opiskella suunnittelua, Pitkäkari kertoi tennisseuran huoltorakennuksen pystyttämisen yhteydessä.

Lappian rakennusalan opiskelijoita Torniosta tulee tekemään huoltorakennuksen viimeistelytöitä.

Huoltorakennuksen pysyttämistä johtanut ammattiopisto Lappian puurakentamisen kouluttaja Juha Kinnunen veikkaa, että CLT:tä käytetään rakentamisessa jatkossa nykyistä enemmän.

– CLT on tulevaisuuden materiaali. Tämä tulee nousemaan, Kinnunen sanoo.

Meri-Lapissa ei ole kuitenkaan vielä alkanut CLT-elementtien teollinen tuotanto, vaikka sitä on kovasti toivottu.

Lappian kurssilaiset tekivät CLT-rakennuksen
Jussi Saarela

Ammattiopisto Lappia valmisti Karihaaran Verkkopalloseuran Ruutinpuistoon pystytetyn huoltorakennuksen. Oppilaitoksella on Kivikankaalla on CLT-oppimisympäristö, jossa voi opiskella aidossa ympäristössä tuotannon eri vaiheita. CLT on massiivipuulevy, johon on liimattu ristiin useita lamellikerroksia.

Lappialla on parhaillaan käynnissä Kemissä CLT-painotteisen teollisen puurakentamisen valmentava työvoimakoulutus. Huhtikuun lopulla alkaneen ja ennen juhannusta päättyvän koulutukseen aloitti kaksitoista henkilöä eri puolilta Suomea.

Kurssilaiset tekivät yhdessä opettajiensa kanssa tennispelaajien huoltorakennuksen elementit ja pystyttivät ne Ruutinpuistoon. Sitä ennen sama porukka teki roskakatoksen CLT-elementeistä. Opiskelu on koostunut käytännön opettelun lisäksi teoriaopinnoista.

CLT-työvoimakoulutukseen osallistuva Jarmo Kopsala on työskennellyt eri puolilla maailmaa rakennustöissä. Kokenut alan konkari on saanut hyvin uutta tietoa kurssilla.

– CLT-rakentaminen on tulevaisuutta. Olen kokenut kurssin ehdottomasti hyödylliseksi, noin 30 vuotta alalla työskennellyt mies sanoo.

Kopsala aikoo hyödyntää piakkoin osaamistaan ainakin norjalaisen rakennusyrityksen CLT:stä tehtävien talojen työmailla. Norjassa CLT:tä käytettään muun muassa monien julkisten rakennusten tekemisessä.

Puusepänteollisuuden ammattilainen Tommi Pitkäkari halusi kurssille, koska CLT-elementeistä talojen tekeminen on hänen mielestään tulevaisuuden rakentamista. Kaikki sujuu hänen mukaansa uudessa rakentamistavassa tosi näppärästi ja nopeasti.

– Olen tykännyt kurssista. Pääsimme tekemään näitä elementtejä ihan alusta asti ja nyt pääsimme asentamaan niitä. Seuraavaksi alamme opiskella suunnittelua, Pitkäkari kertoi tennisseuran huoltorakennuksen pystyttämisen yhteydessä.

Lappian rakennusalan opiskelijoita Torniosta tulee tekemään huoltorakennuksen viimeistelytöitä.

Huoltorakennuksen pysyttämistä johtanut ammattiopisto Lappian puurakentamisen kouluttaja Juha Kinnunen veikkaa, että CLT:tä käytetään rakentamisessa jatkossa nykyistä enemmän.

– CLT on tulevaisuuden materiaali. Tämä tulee nousemaan, Kinnunen sanoo.

Meri-Lapissa ei ole kuitenkaan vielä alkanut CLT-elementtien teollinen tuotanto, vaikka sitä on kovasti toivottu.

Ilmoita asiavirheestä