Muutos tulee joka tapauksessa. Meidän tulee vain päättää, miten otamme sen vastaan. Näin asiantuntijat kommentoivat tekoälyn yleistymistä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten Suomesta saataisiin johtava tekoälyn soveltaja. Tekoälyn kehittämistä on myös vastustettu, sillä sen pelätään vievän työpaikat.
Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Tapio Virkkusen mukaan tekoäly mullistaa työmarkkinat joka tapauksessa – joko suomalaisten tai ulkomaisten keksintöjen avulla.
– Menetämme enemmän työpaikkoja, jos emme lähde tähän mukaan. Tämä ei ole valinta, että tehdäänkö tätä vai ei. Jos jätämme asian sikseen, joku muu hyödyntää tekoälyä. Nyt aktivoimme laajan joukon määrittelemään Suomelle yhteisen suunnan tekoälyn soveltamiseksi.
Tekoälyn isoimmat vaikutukset yksittäisille ihmisille aiheutuvat, kun koneet romauttavat tiettyjen taitojen arvon työmarkkinoilla, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen . Näin on käynyt esimerkiksi toimisto- ja varastotöissä.
– Esimerkiksi varastotyöntekijöiden osalta tärkeä kysymys on se, mitkä heidän taidoistaan ovat arvokkaita vielä tulevaisuudessakin. Vaikkapa keräilyyn liittyvä tarkkuus ja nopeus eivät enää ole arvokasta robottien hoitaessa keräilyn ihmistä tehokkaammin.
– Monien osalta tämä voi tarkoittaa sitä, että heidän täytyy hankkia uusia taitoja tai kouluttautua uuteen ammattiin.
Oikeutettu huoli
Kauhanen uskoo, että Suomi kykenee sopeutumaan tulevaan muutokseen ja ihmisille keksitään korvaavaa työtä.
– Aiemmissa teknologisissa murroksissa ihmiselle on aina löytynyt uusia työtehtäviä. Meidän on helpompi ymmärtää, mitkä olemassa olevista töistä katoaa kuin kuvitella, mitä uusia tehtäviä syntyy. Esimerkiksi 30 vuotta sitten juuri kukaan ei olisi voinut kuvitella web designerin ammattia.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailiston mukaan huoli työpaikoista on sinänsä oikeutettua.
– Maatalous on hyvä esimerkki. Sotien jälkeen puolet ihmisistä työskenteli maatalouden parissa ja nyt murto-osa. Silti ruuan tuotanto on suurempaa. Muutos kestää nytkin kauan, 20–30 vuotta. Tästä ei aiheudu työttömyyttä lyhyellä tähtäimellä, ihmiset ehtivät sopeutua.
Ailisto huomauttaa, että harva työ on täysin automatisoitavissa taloudellisesti kannattavasti.
– Esimerkiksi silloin, jos on vähänkään vaihtelevampi työympäristö.
Koulutus mukaan
Helpoimpia automatiikalle sälytettäviä tehtäviä ovat rutiininomaiset toimistotehtävät, mutta Ailiston mukaan tekoäly voisi tehdä myös verotuspäätöksiä tai käsitellä sosiaaliturvaetuuksia.
– Ne ovat sääntöjen mukaan tapahtuvaa tiedonkäsittelyä, joissa on selvät sävelet siitä, miten päätös tehdään. Sama koskee esimerkiksi asiakaspalvelun chatbotteja, joissa ihminen puhuu koneen kanssa vaikka tekstin avulla. Yksinkertainen tarve hoituu koneen kanssa. Asia siirtyy oikealle asiakaspalvelijalle vain, jos se on vaativampi.
Tekoälyllä halutaan vapauttaa ihmisten työpanosta luovempiin tehtäviin. Teknologia muuttaa työtehtäviä useissa ammateissa, mikä tulisi huomioida koulutuksessa.
– Esimerkiksi vuorovaikutustaidot ja luova ongelmanratkaisu ovat yhä arvokkaampia tulevaisuudessa. Myös oppimaan oppimisen taito ja itsensä johtaminen ovat tulevaisuudessa vieläkin arvokkaampia taitoja, Kauhanen sanoo.