Kun Ilkka Kärppälä valmistautui tiistaina iltavuoroon, tuntui merellä riehuva myrsky mantereella asti. Tuuli katkoi pimeässä pihapuiden oksia, ja luutnanttia mietitytti.
– Nyt on sellainen keli, että voi tapahtua mitä vain, Kärppälä sanoi vaimolleen ennen kuin lähti kohti Turun meripelastuskeskusta.
Oli vuosi 1994, ja Tallinnasta Tukholmaan matkaava Estonia oli ehtinyt jo rannikon suojasta aallokkoiselle avomerelle.
Muutamaa tuntia myöhemmin Kärppälä joutuisi todistamaan yötä, jollaista hän ei toivo kenellekään.