Kunnissa alkaa TE-palvelujen kehitystyö. Tulevilla kuntapäättäjillä tulee olemaan ensisijaisen tärkeä rooli tukea ja valvoa kehittämisen toimeenpanoa ja siihen käytettyjen resurssien käyttöä ja riittävyyttä.
Kuntien elinvoiman näkökulmasta työvoimaresurssi on tärkeä osa kuntien taloutta ja toimeliaisuutta. Yhteiskunnassamme, missä ihmisen arvo paljolti mitataan työllistymisen ja toimeentulon mittareilla, on jokaiselle kunnanasukkaalle luotava hänen kykyihinsä soveltuva mahdollisuus osallistua yhteiskunnanrattaiden pyörittämiseen omalta osaltaan.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Satu Ojala nosti esiin (HS 5.3.) työttömille suunnattujen terveyspalvelujen puutteet hyvinvointialueilla. Kunnat ovat tähän asti keskittyneet omien terveyspalvelujen säilyttämiseen kunnissa.
Tulevaisuudessa kuntien tulisi tarkastella kriittisesti sitä, millaisen palveluvalikoiman hyvinvointialue järjestää ja kattaako tämä kaikkien kuntalaisten osalta tarvittavat terveyspalvelut. Paitsi iäkkäiden kuntalaisten myös työvoimapalvelujen piiriin kuuluvien kuntalaisten terveyspalvelut ovat toiminta- ja työkyvyn kannalta kynnyskysymys.
Ojala listasi Lapin alueellakin kriittisiksi tekijöiksi luokiteltavia ongelmia, kuten työpaikkojen puuttumisen, työnhausta luopumisen harvaan asutulla alueella, epävakaa kiinnittymisen työmarkkinoille sekä pätkätyöt. Eriasteisista työkyvyn vajeista kärsii 45 prosenttia. Näiden haasteiden nujertamiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.
Päättäjien tulee mahdollistaa ja varmistaa toimivat yhteistyökanavat ja hakea kolmannen sektorin osaaminen ja tuki näille toimille. Päättäjien tulee myös toiminnallaan osoittaa, että yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken on suotavaa ja sillä saadaan tuloksia aikaiseksi.