Miltä kuulostaisi sosiaaliturva, joka olisi tasapuolinen, oikeudenmukainen, elämiseen riittävä, työhön kannustava, byrokratialtaan kevyt ja niin yksinkertainen, että Lemmenjoen mummokin ymmärtäisi sen?
Hyvältähän se kuulostaisi. Ja ehkä samalla myös kalliilta eli utopistiselta.
Yrittänyttä ei laiteta. Kelan tutkimusryhmä esittää, että uutta sosiaaliturvamallia ryhdytään kokeilemaan ensi vuonna. Hallitus suhtautunee esitykseen myönteisesti, onhan kyseessä yksi sen kärkihankkeista. Sosiaaliministeri Hanna Mäntylä (ps.) lupaa päätöksiä vielä kuluvalle kuulle (LK/PS 31.4.).
Ryhmä työsti neljä perustulomallia, joista kolme päätyi ö-mappiin. Kokeiltavaksi nousi osittainen perustulo. Siinä 550–750 euron veroton perustulo korvaa työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja toimeentulotuen, muttei asumistukea ja muita syyperusteisia etuuksia. Systeemin toimivuuden edellytys on reaaliaikainen tulorekisteri, jolla voidaan varmistaa se, ettei perustuloa makseta esimerkiksi 1 400 euron tulorajan ylittäneille.
Perustuloon liittyy suuria odotuksia, joista osa ei ole tästä maailmasta. Tämän on tiedostanut myös työryhmän vetäjä, professori Olli Kangas , jonka mukaan kyseessä ei ole kaikki ongelmat ratkaiseva ihmevempain. Säästötkin jäävät vähäisiksi, ja sekin sillä edellytyksellä, että byrokratia todella vähenee.
Vaikka lopputulos on epävarma, kokeilu kannattaa. Nykyinen sosiaaliturva on kehitetty aikana, jolloin oli vain kahdenlaisia kansalaisia: työllisiä ja työttömiä. Nyt niiden välissä on sosiaaliturvan kannustin- ja byrokratialoukkuihin kompastelevia silppu-, pätkä- ja osa-aikatyöläisiä, joiden palkkatulot eivät riitä elämiseen, sekä tukien varassa eläviä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan, koska se tietää vieläkin pienempiä tuloja.
Jos perusturva vähentää byrokratiaa, kannustaa työhön, eikä maksa sen enempää kuin nykyinenkään turva, uusi systeemi on vähintään kokeilun väärti.
Kun kokeillaan, se pitää tehdä kunnolla. Suomeen ei saa syntyä kahta rinnakkaista tai päällekkäistä, entistä monimutkaisempaa sosiaaliturvajärjestelmää, jonka ymmärtämiseen Lemmenjoen mummolta kuluisi loppuikä ja vielä seuraavakin elämä.
Työryhmä ehdottaa kokeiluryhmäksi satunnaisotannalla valittua, noin 10 000 suomalaisen joukkoa, joka testaisi perustulon toimivuutta parin vuoden ajan. Sen rinnalla olisi alueellisesti valittu kokeiluryhmä, joka voisi tulla vaikka Lapista.