Tässä on kesän tärkein hyö­ty­jut­tu hyt­ty­siä kam­moa­vil­le: Oulun yli­opis­ton hyön­teis­tut­ki­ja arvioi te­hok­kaim­mat keinot tais­te­lus­sa sääskiä ja mäkäriä vastaan

Vähäsääskisen viime kesän jälkeen hyttyset ja mäkärät ovat kuluvana suvena iskeneet iholle raivoisasti. Hyönteistutkija Marko Mutanen tunnustaa kainostelematta vihaavansa verenimijöitä. Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön yli-intendenttinä työskentelevä mies kertoo vinkkinsä hyttysten torjuntaan. Kysyimme miehen mielipidettä seitsemään yleisimpään torjuntakeinoon.

Pitkän talven haaveilemme kesästä, ja mieleemme piirtyy kuva tyynenä lepäävästä järvestä ja itsestämme siinä laiturilla. Todellisuus on kuitenkin hyttysten ja mäkärien täyttämä.

– Usein mietin, miten hyttysten aiheuttamasta riesasta päästäisiin kokonaan eroon, sanoo Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön yli-intendentti Marko Mutanen.

Hyönteistutkijana hän tietysti ymmärtää hyttysten ekologisen merkityksen ja niiden yhteyden moniin muihin lajeihin. Hyttysten toukat ja aikuiset hyönteiset ovat ravintoa monelle pienelle ja vähän suuremmallekin eläimelle.

– Mutta ainakin niiden merkitystä lintujen ravintona on liioiteltu, se on osoitettu jo tutkimuksellakin. Linnuilla on saatavilla helposti ravinnokseen paljon isompiakin hyönteisiä.

Mutanen ei kuulu niihin hyönteistutkijoihin, jotka kernaasti kertovat pärjäävänsä pahimmissakin hyttyspusikoissa ilman torjunta-aineita ja sääskihatttuja.

– Kaikki keinot käytän, mutta mitään massatorjuntaa esimerkiksi maastoon levitettävin myrkyin en kannata. Siinä tuhottaisiin samalla monia muitakin eliöitä.

Mitkä torjuntakeinoista sitten toimivat ja mitkä eivät? Kysyimme Mutaselta.

1. Hyttyskarkotteet

Kansankielellä sääskimyrkyiksi kutsuttavat hyttyskarkotteet ovat Mutaselle tuttuja. Monenlaista on kokeiltu – valitettavan huonoin tuloksin.

– Jokunen vuosi sitten karkotteiden tehoaineita vähennettiin EU-säädöksellä. Pakkausten lupaukset kymmenen tunnin vaikutusajasta eivät todellakaan pidä paikkaansa. Osa valmisteista on aivan kelvottomia.

Yksi yleisimmistä tehoaineista on DEET-yhdiste, jota on monissa valmisteissa nyt 25 prosenttia entisen jopa 50 prosentin sijaan. DEET estää hyttysen aistimasta hiilidoksidia ja siten suunnistamasta iholle.

50 prosenttia DEET-yhdistettä sisältäviä tuotteita saa kuitenkin yhä myydä, jos valmistajalla on riittävästi tutkimusnäyttöä tuotteesta. Vahvoja hyttyskarkotteita voi löytää ainakin apteekeista. Mutanen on hankkinut omansa ulkomailta.

2. Pihapiirin raivaus

Mutanen tuhahtaa neuvolle, jonka mukaan hyttysiä voi torjua tehokkaasti poistamalla pihapiiristä vesilammikot ja avoimet vesiastiat.

– Joku on joskus löytänyt hyttysentoukkia vanhasta, veden täyttämästä autonrenkaasta, ja yhä neuvotaan, että sellaiset poistamalla voi torjua hyttysongelmaa. Totuus on kuitenkin, että kyllä hyttysille suotuisassa pihapiirissä riittää paikkoja, vaikka kuinka vesiastioita peittelisi.

3. Hyttysansa

Kaasulla ja sähköllä toimivien hyttyshoukuttimien luvataan poistavan sääsket pihapiiristä jopa tuhansien neliömetrien alueelta. Vaikutukseen päästään useiden päivien käytöllä, ja käyttöä on jatkettava koko hyttyskauden ajan.

Tehokkaimmat laitteet maksavat yli tuhat euroa.

– Olen kuullut tuosta laitteesta hyviä arvioita, mutten ole raskinut sellaista itselleni ostaa. Varmaankin se toimii, kun kerää ansaan kesän aikana jopa kymmeniä tuhansia hyttysiä. Aina niitä kuitenkin jonkin verran tulee uusia jo tuulen mukana.

4. Vaatetus

Mutanen ei ole huomannut, että vaaleisiin vaatteisiin pukeutuminen säästäisi hyttysten ja mäkärien hyökkäyksiltä. Kun ihminen kuitenkin tuottaa hiilidioksidia ja lämpöä, verenimijät kyllä löytävät kohteensa.

– Jos on mentävä pahaan sääskipusikkoon, niin pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet vain päälle, oli kuinka lämmin tahansa. Siellä sitten hikoillaan ja innostetaan hyttysiä yhä parempiin suorituksiin.

– Sääskihattu rajoittaa näkemistä eikä oikein sovi tutkijan työhön, mutta kyllä sellaista vaikkapa kalastaessa voisin käyttää.

5. Hyttyssavut

Pyretriiniä tehoaineenaan polttava hyttyssavu ei saa Mutaselta kovin hyvää arvosanaa. Hyttyskynttilöitä ei juuri enää mainosteta, joten melko tehottomia taitavat olla nekin.

– Hyttyskierukan ohut savuvana menee sinne, minne tuuli puhaltaa. Vaikka sellainen palaa kuistin pöydällä, hyttyset ovat samaan aikaan veriaterialla jalkojen iholla. Kun poltimme kuutta kierukkaa yhtä aikaa, alkoi jo auttaa. Aika helposti näyttää tuollainen hyttyskierukka myös aivan omia aikojaan sammuvan.

6. Torjuntalaite

Kesän hittituotteeksi on noussut käteen sopiva hyttysten karkotin. Tunnetuin tuotemerkki tästä kaasulla toimivasta laitteesta on Thermacell.

Kaasu kuumentaa torjunta-ainetta sisältävän tyynyn ja pitää ideaaliolosuhteissa hyttyset ja jopa hirvikärpäset pois 20 neliömetrin alueelta.

– Käytimme sellaista vastoin ohjeita jopa sisällä mökissä, ja hyvin pelasi. Ohjeiden vastaista käyttöä en tietenkään kenellekään suosittele.

– Kaasusäiliö vain ei kestä kovin kauan ja kovin ovat kalliita. Tosin netistä löytyy jo kuulemma ohjeita säiliöiden täyttämiseen itse. Sen turvallisuudesta en tiedä.

7. Siedättäminen

Tarinat sääskille ja mäkäröille immuuneista poromiehistä ja muista ulkoeläjistä voivat Mutasen kokemusten mukaan olla totta.

– Isäni työskenteli 30 vuotta geologina Lapin suurten soiden halkomassa Koitelaisenkairassa. Sen pahempaa sääskialuetta tuskin löytyy, mutta isä ei käyttänyt torjunta-aineita, kun ne kuulemma haisivat niin pahalle. Kyllä häntä sääsket imivät ja mäkärät purivat, mutta ei hän siitä näyttänyt kärsivän.

Samaan sietämisen tilaan Mutanen ei koskaan usko pääsevänsä.

– Yhtään sääskenpistoa en ota vapaaehtoisesti. Joku kun keksisi lääkkeen tähän riesaan, niin heti hänelle Nobelin palkintoa ehdottaisin.

Tausta

Tuhansia miljardeja hyttysiä

Suomessa on tavattu noin 40 hyttyslajia, joista ihmisiä kiusaavia on kymmenkunta.

Vain hyttysnaaraat käyttävät verta ravintonaan, koiraat syövät kasvien mettä.

Hyttysillä suuosat ovat pistäviä, mäkärillä pistävänleikkaavia.

Karkea arvio on, että keskimääräisenä kesänä pelkästään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kosteikoissa syntyy yli 20 000 miljardia hyttystä.

Hyttynen löytää hyvin uhrinsa, sillä se tunnistaa ihmisen hajun ainakin 100 metrin päästä ja ruumiin lämmön noin kolmen metrin päästä.

Naarashyttynen saattaa imeä verta kerralla yli kaksi kertaa oman painonsa verran.

Usein pistopaikkaan muodostuu kutiseva paukama. Allerginen reaktio heikkenee sitä mukaa, mitä useammin hyttynen pistää. Sietokyky pistoille kuitenkin häviää talven aikana.

Etelä-Suomessa hyttyslajeja on enemmän kuin pohjoisessa, mutta Lapissa taas yksilömäärät ovat tuntuvasti suurempia.

Hyttysten munat saattavat säilyä lepotilassa vuosikausia ja kuoriutuvat vasta, kun lammikossa on riittävästi vettä.