Tasan 70 vuotta sitten kes­kel­lä Ro­va­nie­meä ta­pah­tui huo­nos­ti tun­net­tu mur­he­näy­tel­mä, joka vei viiden ihmisen hengen

Lapin Kansa kertoi etusivullaan kohtalokkaasta veneonnettomuudesta 70 vuotta sitten. Myöhemmin uhrien määräksi varmistui viisi.
Lapin Kansa kertoi etusivullaan kohtalokkaasta veneonnettomuudesta 70 vuotta sitten. Myöhemmin uhrien määräksi varmistui viisi.

Sunnuntai on lämmin, mutta Kemijoki kylmä.

Se on juuri pyristellyt irti talven kahleista, ryntää tulvivana läpi Rovaniemen ja kiidättää vauhdilla alas jäitä, joita yläjuoksu puskee katkeamattomana nauhana.

Puoliltapäivin, 8. toukokuuta vuonna 1949, kuusi miestä nousee Saarenkylän puolella veneeseen soutaakseen Lainaanselän poikki silloiseen kauppalaan.

Vain yksi pääsee perille. Kemijoki vie viisi.

Keskellä Rovaniemeä tasan 70 vuotta sitten tapahtunut murhenäytelmä on yhä sodanjälkeisen Lapin pahin hukkumisonnettomuus.

Vielä 1950-luvulle tultaessa Rovaniemi kärsi ankarasti sillattomuudesta.

Lokakuussa 1944 saksalaiset olivat räjäyttäneet Ounaskosken ja Suutarinkorvan sillat, joita pitkin liikenne oli kulkenut 1930-luvulta.

Vuoristoarmeija oli rakentanut Kemijoen ylitykseen sillat myös Rantavitikalle, Oikaraiselle ja Pekkalaan sekä kaksi Ounasjokeen, kauppalan liepeille Ylikylän kohdalle ja toisen yläjuoksulle Tolosen kylään.

Vetäytyessään saksalaiset tuhosivat nekin, joskin Ylikylästä Vitikanpäähän ulottuneen pukkisillan suomalaiset pioneerit korjasivat pian käyttökuntoon.

Lapin sota vei Rovaniemen vuosiksi tilapäisten yhteyksien varaan.

Sulan veden aikaan joki ylitettiin veneellä, lautalla, lossilla tai pukkisillalla, jotka rakennettiin keväisin ja purettiin syksyisin. Talvi toi jäätiet.

Jokien avautuessa tai jäätyessä koko liikenne saattoi seisoa.

Kaikkein hankalin kelirikko oli junalle, joka kulki Rovaniemen ja Kemijärven väliä.

Tilapäinen junasilta tehtiin Ounasjoen suulle, Sahanperältä Koivusaareen. Jäidenlähdön vuoksi sekin oli purettava. Jossain vaiheessa juna kulki myös jäälle rakennettuja raiteita.

Silloin, kun Kemijärveltä tullut juna ei päässyt lainkaan joen yli, se jäi Saarenkylään.

Niin kävi myös toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 1949.

Edeltävinä päivinä Lainaanselkää oli sahattu ja räjäytetty.

Tarpeeksi monen trotyylipanoksen jälkeen jäät olivat antaneet periksi. Kun väylä oli auennut, lautat oli laskettu vesille.

Onnettomuussunnuntaina Kemijärven junasta laskeutuneet jäävät Saarenkylään odottamaan kuorma-autoja, joiden lavalla he pääsisivät lautalle ja kauppalaan.

Aikaa säästääkseen viisi matkustajaa päättää ottaa veneen.

Kaksi istuu soutamaan, kaksi asettuu perälle ja yksi keulaan. Kyytiin pääsee vielä kuudeskin mies ja hänen polkupyöränsä.

Vene on matalalaitainen. Tulvivan virran ja jäälohkareiden lisäksi sitä koettelee tuuli, joka puhaltaa Lainaalla kovaa.

Kun matkue on päässyt kolmisensataa metriä, vene kaatuu – lehtitietojen mukaan ankarassa ristiaallokossa.

Työmies Matti Perttunen jää roikkumaan veneeseen. Hänen voimansa riittävät siihen ne pitkät minuutit, joiden aikana tie- ja vesirakennuspiirin venemies Tauno Raaterova ehtii paikalle ja onnistuu pelastamaan tämän hyisestä joesta.

Pahoin kylmettyneenä mutta tajuissaan Perttunen viedään lääninsairaalaan, josta hän pääsee pois jo seuraavana päivänä.

Muut veneessäolleet eivät ole yhtä onnekkaita.

Tiistaina ilmestyvä Lapin Kansa otsikoi: Jääkylmään Lainaan veteen menehtyi epätoivoisen kamppailun jälkeen 4 miestä.

Tosin uhrien lukumäärä on vielä epäselvä. Onko veneessä ollut viisi ihmistä, kuten pelastunut Perttunen kertoo? Vai kuusi, niin kuin rannalla ollut silminnäkijä sanoo?

Arvoitus jää elämään siihen asti, kunnes Kemijokivarresta löytyy viisi ruumista. Osa lähempää, mutta kauimmaisin aivan joen alajuoksulta.

Onnettomuuspäivästä on tulla murhenäytelmä myös Sodankylässä.

Siellä Kitistä ylittävä lossi törmää jäälauttaan ja täyttyy vedellä 30 metriä ennen rantaa. Mukana on 12 ihmistä, jotka selviytyvät kuin ihmeen kaupalla uimalla rantaan.

Vielä samana keväänä Kemijoki ottaa Rovaniemellä yhden uhrin. Neljän miehen seurue joutuu toukokuisena yönä veden varaan sillä seurauksella, että yksi hukkuu.

Jälleenrakentava Rovaniemi palaa vakituisten siltojen aikaan vasta 1951.

Lähde: Lapin Kansan arkistot, Hannes Hörkön haastattelu.

Poiminta

Lainaalla hukkuneet

Toukokuun 8. päivän onnettomuudessa 1949 Lainaalla hukkuivat:

Aukusti Alaräihä, metsätyönjohtaja, kotipaikka Misi (Rovaniemi).

Helge Kasurinen, työmies, Rovaniemi.

Niilo Koli, asemamies, Kemijärvi.

Aatami Laitinen, työmies, Misi.

Leo Marttila, työmies, Rovaniemi.