Naisministerien jääminen selvään vähemmistöön yksittäisessä hallituksessa ei vaikuta kuvaan Suomesta tasa-arvoisena maana, arvioi maakuvayksikön päällikkö Petra Theman ulkoministeriöstä.
Naisia on pian täydentyvässä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa noin kolmasosa ministereistä eli selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa Pohjoismaissa.
- Yksi yksittäinen hallitus ei voi tasa-arvon maakuvaa romuttaa. Maakuva muuttuu niin hitaasti ja muokkautuu niin pitkän ajan kuluessa, että meillä on hyvinkin vahva maakuva tasa-arvoisena kansakuntana, sanoo Theman.
Norjassa ja Tanskassa naisia on hallituksissa yli 40 prosenttia ministereistä ja Ruotsissa tasan puolet. Suomessa ja Islannissa naisten osuus ministereistä jää noin kolmasosaan.
- Jos meillä (Suomessa) olisi peräkkäin useampi hallitus, joissa naisia olisi selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, niin pikkuhiljaa se voisi alkaa vaikuttaa maakuvaan, Theman sanoo.
Naisministerien selvä vähemmistöasema voi ehkä heikentää Suomen mainetta yksittäisissä kohderyhmissä, kuten esimerkiksi tasa-arvoasioita seuraavissa järjestöissä, arvioi Theman. Toisaalta maine voi nopeasti taas muuttua, jos naisten osuus kasvaa.
- Maine liikkuu nopeammin ylös ja alas kuin maakuva, hän selventää.
Saarikko ministeriksi kesällä
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostamassa hallituksessa on uusien ministerinimitysten jälkeen 17 jäsentä, joista viisi eli alle 30 prosenttia on naisia.
Naisministerien määrä tosin nousee kuuteen eli 35 prosenttiin kesällä, kun Annika Saarikko (kesk.) korvaa Juha Rehulan (kesk.) perhe- ja peruspalveluministerinä. Ministerinvaihdoksen tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä, mutta sen kerrotaan olevan sidoksissa sote-uudistuksen käänteisiin eduskunnassa.
Hallituksen uudet tulevat miesministerit sanoivat perjantaina Ylen aamu-tv:ssä, että nimitysasioissa pätevyys ratkaisee. Esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi nouseva Sampo Terho (ps.) kommentoi, ettei perussuomalaisissa uskota kiintiöajatteluun.