Helsingissä järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK) 1975. Mukana olivat kaikkien Euroopan maiden valtionpäämiehet Albaniaa ja Andorraa lukuun ottamatta. Lisäksi Euroopan ulkopuolisista mukaan oli kutsuttu Yhdysvallat ja Kanada.
Kokouksen toteutuminen ja Helsingin valinta sen pitopaikaksi oli merkittävä osoitus Suomen maailmalla nauttimasta arvostuksesta. Presidentti Urho Kekkosen johdolla Suomi oli luonut asialliset ja luottamukselliset suhteet sekä Neuvostoliittoon että Yhdysvaltoihin. Nämä kaksi suurvaltaa – ja muutkin maat – arvostivat Suomen puolueettomuutta sekä aloitteita ja toimintaa rauhan aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi.
Kokouksella oli aikanaan suuri merkitys vihamielisen vastakkainasettelun vähentämisessä ja kaikille osapuolille hyödyllisten hankkeiden toteuttamisessa. Kokouksen tuloksena perustettiin edelleen toimiva Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ).
ETYJ:ssä ovat mukana Euroopan maiden lisäksi Keski-Aasiasta viisi entistä neuvostotasavaltaa ja Mongolia sekä Pohjois-Amerikasta Kanada ja USA.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin ETY-kokouksesta. Koska Suomi on ensi vuonna ETYJ:n puheenjohtajamaa on toivottu, että pyöreitä vuosia käytettäisiin hyväksi uuden huippukokouksen aikaan saamiseksi ja uuden liennytyksen ja yhteistyön aikakauden käynnistämiseksi.
Valitettavasti Suomen nykyhallinto ei ole tällaisesta kiinnostunut. ETYJ:n kokouksia Suomeen kyllä tulee, mutta vain virkamiestasolla.
Vuoden lopulla järjestettävä ETYJ:n ministerikokous on normaalisti pidetty kunkin vuoden puheenjohtajamaassa. Suomen aloitteesta ensi vuoden ministerikokous päätettiin pitää Wienissä. Suomen nykyhallinto halunnee tälläkin päätöksellä viestiä, että turvallisuus ja yhteistyö ei voisi vähempää kiinnostaa.